Työturvallisuuden ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittäminen

Työturvallisuuden johtaminen näkyy johdon asenteessa, sitoutumisessa ja esimerkissä.
Johdon asennetta kuvaa se, millainen tahtotila työpaikalla vallitsee ja miten työturvallisuus näkyy työpaikalla käytännössä.

Selkeiden tavoitteiden asettaminen sekä vastuun ottaminen ja kantaminen kuvaavat
johdon sitoutumista. Johdon esimerkki näkyy kaikessa, esimerkiksi miten turvallisuus
ensin -periaatetta noudatetaan ja miten säännöt koskevat tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti kaikkia työntekijöitä heidän asemastaan riippumatta.

Turvallisella työpaikalla:

• välitetään ihmisistä
• arvostetaan kaikkia työntekijöitä
• rohkaistaan ja kannustetaan hyviin suorituksiin
• pidetään turvallisuutta arvona, joka ei kilpaile kustannusten ja aikataulujen kanssa
• sitoudutaan yhdessä luomaan työpaikkaa, jossa ei kukaan menetä terveyttään
• ei hyväksytä virheellistä johtamista
• pidetään huonoa turvallisuustasoa ja tapaturmia epäonnistumisina, vaikka hanke
• olisi taloudellisesti tuottava.

Työturvallisuus kuuluu kaikille, jokaiselle yksilölle ja koko yhteisölle.
Tärkeä askel työturvallisuutta kehitettäessä on tavoitteiden asettaminen. Keskeinen
asia on panostaa työpaikalla toimijoiden osaamiseen. Tähän kuuluvat vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden käyttöönotto töiden valmistelussa ja toteutuksessa.

Turvallisuuskulttuuri

Turvallisuuskulttuuri kuvaa sitä, kuinka työpaikalla suhtaudutaan turvallisuuteen ja
vaara- ja haittatekijöihin. Turvallisuuskulttuuri ottaa kantaa siihen, kuinka vastuullisesti henkilöstö, esimiehet ja johto toimivaterilaisissa turvallisuusasioissa. Hyvään
turvallisuuskulttuuriin kuuluu työturvallisuuden jatkuva seuranta: varmistetaan,
että organisaatiossa on riittävät resurssit ja toimivat prosessit työturvallisuuden tukemiseen ja henkilöstöllä riittävä osaaminen töiden tekemiseksi turvallisesti.

Yhteisellä työpaikalla työturvallisuuden varmistamiseksi tulee tehdä tiivistä yhteistyötä aliurakoitsijoiden ja tavarantoimittajien kanssa.

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät

Työterveyden ja työturvallisuuden standardi SFS-ISO 45001 tarjoaa organisaatioille järjestelmän, jolla ne voivat kehittää työturvallisuutta ja työsuojelua ja luoda työntekijöille
terveelliset ja turvalliset työolot sekä vähentää työpaikan riskejä. Standardi sitouttaa
turvallisuusajatteluun ja uusien työtapojen käyttöön ottoon ja vuorovaikutuksen parantamiseen.

Standardissa korostuu erityisesti johtajuus, sillä työturvallisuus lähtee johdon sitoutumisesta. Ylin johto on vastuussa paremmasta työhyvinvoinnista ja työtapaturmien vähentämisestä. Iso painoarvo standardissa on myös henkilöstön kuulemisessa ja sitouttamisessa. Johto on vastuussa, mutta turvallisuutta edistävä toiminta tulee saada koko organisaation asiaksi.
Standardin hyötyjä ovat myös positiivinen yrityskuva niin laadun kuin kannattavuudenkin näkökulmasta. Tapaturmat ja läheltä piti-tilanteet aiheuttavat paitsi sähläystä myös
liiketoiminnan menetyksiä.

SFS-ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeet. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

Työturvallisuuden mittaaminen

Turvallinen ja terveellinen työympäristö ja työhyvinvointi ovat lähtökohtia hyvälle tuottavuudelle ja toiminnan laadulle. Työturvallisuuden mittaaminen on edellytys onnistuneelle työturvallisuuden johtamiselle. Vain mitattavaa toimintaa voidaan johtaa.
Vastuulliset yritykset edellyttävät myös toimittajiltaan hyvää työturvallisuuden hoitamista ja raportointia. Organisaation johto tarvitsee seurantatietoja toiminnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.

Mittaamisella saatua tietoa voidaan käyttää esimerkiksi:

• turvallisempien työtapojen ohjaamiseen
• työturvallisuustoiminnan tehokkuuden arviointiin
• toimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointiin
• kehityksen todentamiseen ja tavoitteidesaavuttamisen arviointiin
• toimenpiteiden valintaan ja investointien suunnitteluun
• koulutuksen suunnitteluun
• palkitsemiseen
• sidosryhmille raportointiin
• vertailuun ja tulevaisuuden ennakointiin.

Käytettävän mittarin tulee olla mahdollisimman luotettava, yksiselitteinen ja helppokäyttöinen. Mittareille tulee määritellä vastuuhenkilö, laskenta- ja raportointitapa sekä
tulosten käsittely- ja seurantamenettely.

Hyvän mittausjärjestelmän piirteitä ovat:

• tasapaino ulkoisten ja sisäisten mittareiden välillä
• yhdenmukaisuus strategian ja kriittisten menestystekijöiden kanssa
• mittareiden johtaminen ylemmän tason päämääristä ja mittareista
• hyödyntäminen päivittäisessä johtamisessa
• jatkuva kehittyminen strategian vaatimusten mukaan.

Lisäksi hyvässä mittausjärjestelmässä mittarit ovat:

• yksinkertaisia ja keskittyvät olennaiseen
• henkilöstön käytettävissä ja ymmärrettävissä
• sopivia omaan toimintaan.

Mittausjärjestelmän tehtävänä on siis toisaalta ohjata päivittäistä toimintaa, toisaalta arvioida toimintaa kauaskantoisesti. Päivittäistä toimintaa on seurattava jatkuvasti, jotta siihen voidaan tarvittaessa puuttua nopeasti. Pitkäaikaisen toiminnan arviointia voidaan tehdä harvemmin painottamalla ennakoivia, menestykseen ohjaavia mittareita.

Tärkeimmät seurattavat työturvallisuusmittarit

Työtapaturmamittarit

• työpaikkatapaturmien määrä
• tapaturmataajuus tai tapaturmaesiintyvyys
• tapaturmapoissaoloprosentti
• työpaikkatapaturmien tutkinta
• työpaikkatapaturmien vakavuus
• työpaikkatapaturmien aiheuttamat kustannukset

Sairauspoissaolomittarit

• sairauspoissaolojen määrä
• sairauspoissaoloprosentti
• sairauspoissaolojen syyt
• sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset

Ennakoivat mittarit

• turvallisuushavainnot
• vaaratilanne- ja läheltä piti -ilmoitukset,
• turvallisuuspoikkeamat
• vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi
• työturvallisuustarkastukset ja -auditoinnit
• työturvallisuuskierrokset ja -keskustelut
• korjaavien toimenpiteiden määrä ja toteutumisaste
• työturvallisuuskoulutus
• järjestys ja siisteys
• työkyky, työhyvinvointi ja työilmapiiri
• työturvallisuustason ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän tason arviointi

Tilastot

Kansalliset työturvallisuustilastot tukevat työturvallisuustoiminnan suunnittelua ja
toteutusta. Niiden avulla voidaan seurata, mitä työelämässä tapahtuu ja miten tehdyt
työturvallisuustoimet vaikuttavat. Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) ylläpitää tilastoja
Suomessa sattuneista työtapaturmista ja ilmenneistä ammattitaudeista. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) julkaisee maatalousyrittäjien tapaturma- ja ammattitautitilastot.
Tilastokeskus julkaisee kerran vuodessayhteenvedon kaikista työvahingoista. Toimialan tilastoja ja vertailutietoja voi pyytää omasta vakuutusyhtiöstä.

Riskien arvioinnin kehittäminen

Uutta näkökulmaa riskien arviointiin on tuotu tietopohjaisella riskien arvioinnilla.
Riskejä on erilaisia ja erityyppisille riskeille tarvitaan erilaisia arviointimenettelyjä.
Oleellinen riskejä erotteleva piirre on se, mitä voimme perustellusti olettaa tietävämme kyseisistä riskeistä.

Tietopohjaltaan riskit voidaan jakaa neljään tyyppiin:

• tutut riskit
• uudet riskit
• nousevat riskit
• yllättävät riskit.

Tutut riskit ovat riskejä, joiden tiedetään toteutuneen ja joiden osalta voidaan perustellusti olettaa, etteivät odotettavissa olevat toimintaympäristön muutokset vaikuta riskeihin tai muutosten vaikutukset pystytään luotettavasti ennakoimaan. Uudet riskitliittyvät kehitettäviin ja käyttöön otettaviin uusiin menetelmiin. Nousevat riskit ovat riskejä, jotka on tunnistettu, mutta ne muuttuvat merkityksettömistä merkittäviksi ajan kuluessa. Yllättävät riskit ovat vakiintuneiden käsitysten vastaisia, äärimmäisen harvinaisia tai tunnettuja vaaroja, joihin liittyvän riskin suuruus aliarvioidaan.

Uusien ja nousevien riskien hallinta edellyttää nykyaikaista, toimintaympäristön muutokset huomioivaa riskien arviointia. Riskien arviointi on tulevien tapahtumien ennakointia, jonka tavoitteena on vahinkojen välttäminen. Päivittäisessä riskien arvioinnissa keskeinen lähtökohta on toiminnan ymmärtäminen ja tietoisuus toimintaympäristön tilanteesta sekä jatkuva valppaus poikkeavuuksien ja muutosten suhteen.

Käytännössä tähän päästään kehittämällä turvallisuuskulttuuria riskitietoisemmaksi
ja yhdistämällä riskien arviointi saumattomaksi osaksi päivittäistä työtä ja turvallisia
työskentelytapoja.