Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät

Kuormittuminen syntyy työn ja työntekijän vuorovaikutuksessa. Psyykkisillä kuormitustekijöillä tarkoitetaan tekijöitä, jota aiheuttavat ristiriitaa työn vaatimusten ja voimavarojen välillä. Sosiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä asioita.

  • jatkuvat muutokset, pitkäaikainen epävarmuus
  • epäselvät tai kohtuuttomat tavoitteet työssä
  • liikaa työtä, jatkuva kiire, määräaikoja pettäminen, työn huono laatu aikapaineiden takia
  • työn valuminen vapaa-ajan puolelle
  • liian vähän työtä, ei riittävän haasteellista työtä
  • ei mahdollisuutta kehittymiseen tai uuden oppimiseen
  • jatkuvat keskeytykset tai muut työn sujumista haittaavat asiat
  • suuri vastuu esimerkiksi ihmisistä, taloudesta tai ympäristöstä
  • palautteen ja arvostuksen puute.

  • häiriöt työyhteisön toiminnassa
  • yksintyöskentely
  • tavoittamisen hankaluudet verkostomaisessa työssä
  • haasteelliset asiakastilanteet
  • väkivallan uhka työssä
  • puutteellinen tiedonkulku
  • vastuuton käyttäytyminen työyhteisössä
  • häirintä, syrjintä ja muu epäasiallinen kohtelu
  • puutteet johtamisessa

Työ ei ole kuitenkaan pelkästään haitallisesti kuormittavaa, vaan siihen liittyy paljon myönteisiä piirteitä eli voimavaroja. Työn voimavarojen tunnistaminen vähentää haitallisten kuormitustekijöiden vaikutuksia. Voimavaratekijöitä työssä ovat esimerkiksi:

  • työtehtävien palkitsevuus, kehittävyys ja merkityksellisyys
  • työssä onnistuminen ja työn tulokset
  • vaikuttamismahdollisuudet työssä
  • työroolien ja työn tavoitteiden selkeys
  • työaikojen joustavuus.

Työyhteisöön liittyviä voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi arvostus, vuorovaikutus, selkeä johtaminen, tuki esihenkilöltä ja työyhteisöltä, oikeudenmukaisuus ja palaute. Myös itse organisaatiossa on monia voimavaratekijöitä: työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt.

Voimavarat ovat myös henkilökohtaisia kuten optimismi, sinnikkyys, joustavuus ja hyvä itsetunto.

Kuormituksen hallinta

Työnantajalla on vastuu valita ja toteuttaa asianmukaiset toimet haitallisen työkuormituksen ennaltaehkäisemiseksi, poistamiseksi ja vähentämiseksi. Haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa, arvioinnissa ja seurannassa kannattaa hyödyntää työpaikalta saatavia erilaisia tilastoja ja seurantatietoja sekä hyödyntää työpaikan eri asiantuntijatahoille kertynyttä tietoa.

Haitallisten kuormitustekijöiden kohtaamisen todennäköisyyden ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa on hyvä hyödyntää työterveyshuollon osaamista. Haitallisen työkuormituksen hallintaan liittyvien toimenpiteiden toteutus tapahtuu yhteistyössä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työnantajan tulee myös huolehtia, että työ ei jatkuvasti ja kohtuuttomasti kuormita tekijäänsä, myöskään esihenkilöitä.

Työpaikan keinoja tukea työhyvinvointia:

Johtaminen vaikuttaa

Johtamiskäytännöt ja esihenkilöiden toiminta vaikuttavat merkittävästi työhyvinvoinnin ja psykososiaalisen työkuormituksen kokemiseen. Näillä voidaan vähentää haitallista työkuormitusta. Hyvän johtamisen piirteitä ovat muun muassa:

Jokainen työyhteisön jäsen voi myös vaikuttaa auttamalla ja tukemalla, käyttäytymällä ystävällisesti ja osoittamalla arvostusta. Jokaisen tulisi myös itse huolehtia sopivasta työkuormituksesta työtä suunnittelemalla ja pitämällä oma esihenkilö ajantasalla työtilanteesta. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, ajankäytön ja töiden suunnittelu sekä palautumisesta huolehtiminen voivat omalta osaltaan vähentää haitallisen työkuormituksen vaikutuksia.

On tärkeää, että työpaikalla on välineitä, joilla haitallinen kuormittuminen työssä voidaan tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteistoiminnassa tehdyssä varhaisen tuen mallissa on hyvä ottaa huomioon myös haitalliseen työkuormitukseen puuttuminen.

Esihenkilön ja työntekijän roolit kuormituksen hallinnassa

Voi hyvin työssä! -opas kokoaa keskeiset asiat, joilla esihenkilö ja työntekijät voivat ennaltaehkäistä haitallisen työkuormituksen syntymistä. Opas kiteyttää myös toimet, joihin tulee ryhtyä haitallista työkuormitusta havaittaessa.

Haitallisen kuormituksen ilmeneminen

Haitallisen työkuormituksen merkit voivat ilmetä mm. käyttäytymisen muutoksina, tunnetasolla, erilaisina muistivaikeuksina, työn hallinnan katoamisena sekä fyysisinä kipuina ja elimistön toimintahäiriöinä. Haitallinen työkuormitus tulee ottaa puheeksi oman esihenkilön kanssa. Tämän voi tehdä yhdessä työkaverin tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun tai luottamismiehen kanssa.

Työturvallisuuslaki (738/2002)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) velvoittaa työnantajaa puuttumaan haitallisen työkuormituksen tilanteisiin. Käytännössä esihenkilö ryhtyy selvittämään tilannetta yhdessä työntekijän kanssa asian asian itse havaittuaan tai siitä tiedon saatuaan. Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan hyödyntää sekä haitallisen työkuormituksen aiheuttajia että toimenpiteitä valittaessa.

Kuormitusvaaka-sovellus

Kuormitusvaaka tuottaa tietoa työntekijän psykososiaalisen työkuormituksen kokonaistilanteesta. Se on helppokäyttöinen ja maksuton sovellus, joka toimii mobiililaitteella ja selaimella.

Tutustu käytännön vinkkeihin, joilla voi ehkäistä ja poistaa haitallista työkuormitusta. Vinkkejä on sekä esihenkilölle että työntekijälle.

Kevennä kuormitusta -kampanja

Työturvallisuuskeskus järjestää vuosittain marraskuussa kampanjan, jossa kerrotaan viitenä päivänä viikossa jokin vinkki, jolla työyhteisö yhdessä tai yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa psykososiaaliseen kuormitukseen työssä – kuormitusta keventävästi. Kampanjan aikana tuodaan esille tapoja, jotka on helppo toteuttaa työyhteisössä omin voimin ja toimin.

Esihenkilö ja psykososiaalinen työkuormitus

Esihenkilön perehdyttäminen

Työnantajan on mahdollista siirtää työturvallisuuslain mukaisia tehtäviään sijaiselleen, käytännössä esihenkilötehtävässä toimivalle. Kun työnantaja siirtää tehtäviään esihenkilölle, tämän tehtävät, vastuut ja velvollisuudet haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa, ennaltaehkäisemisessä ja vähentämisessä tulee määritellä riittävän tarkasti. Nämä voivat vaihdella esimerkiksi toimialan ja työpaikan koon mukaan.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että esihenkilöllä on riittävä pätevyys hoitaa hänelle siirrettyjä tehtäviä ja että esihenkilö on riittävästi perehdytetty niihin (TturvL 16 §).

Tietolehteen on koottu asiat, jotka tulee käsitellä esihenkilön perehdyttämisen yhteydessä.

Tukea työsuojelupäälliköltä ja -valtuutetulta

Haitallista työkuormitusta tulee työturvallisuuslain mukaan ehkäistä. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu voivat tukea monin tavoin esihenkilöä haitallisen työkuormituksen ehkäisyssä ja vähentämisessä.

Työkuormitustilanteen tunnistaminen ja käsittely

Haitallisen kuormittuneisuuden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on yksi esihenkilön keskeisistä tehtävistä. Tällä on merkitystä työntekijän terveyden ja työkyvyn, työyhteisön toimivuuden ja työpaikan toiminnallisen tuloksen kannalta.

Voit käyttää esihenkilönä maksutonta Kuormitusvaaka-sovellusta yhdessä työtekijän kanssa. Sen avulla voitte tunnistaa konkreettisia kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä sopia toimenpiteistä.

Mitä varhemmin, sen parempi -video auttaa esihenkilöä kuormittuneisuuden tunnistamisessa ja puheeksiottamisessa.

Mitä varhemmin, sen parempi -video

Esihenkilön on tärkeää valmistautua työkuormitusta koskevaan keskusteluun. Voit esihenkilönä tarvittaessa Mitä varhemmin, sen parempi -tietolehteä.

Kuormitusvaakavinkit

Kuormitusvaakavinkit sisältävät käytännön ohjeita, joilla voi ehkäistä haitallisen työkuormituksen syntymistä ja keventää kuormitusta.

Ota yhteyttä!