Ammatillinen työkäyttäytyminen
Jokaisessa työyhteisössä tarvitaan yhdessä sovittuja toimintatapoja ja käyttäytymisen periaatteita, joiden mukaan työhön liittyvissä tilanteissa toimitaan. Niitä noudatetaan parhaiten, kun ne on laadittu yhdessä niiden kanssa, joita ne koskevat.
Toimintatapojen laatimisen tueksi löytyy erilaisia aktivoivia menetelmiä. Tarvittaessa työyhteisön toimintatapoja voidaan rakentaa myös ulkopuolisen fasilitoijan avulla.
-
Yhdessä tekemisen käsikirja
Yhdessä tekemisen käsikirja auttaa rakentamaan työpaikasta psykologisesti turvallisen. Käsikirja sisältää tuttuja, toistuvia tilanteita työpaikalta. Kullekin tilanteelle on valittu…
Tyypillisesti ihmiset toivovat myönteisyyttä, avoimuutta, arvostusta ja kunnioitusta. Monesti toiveet voivat jäädä epäselviksi, jos niitä ei avata konkreettisemmin. Onkin hyvä miettiä, millaisista toimintatavoista ja käyttäytymisestä kukin toivottu asia tai toiminta koostuu ja miten se näkyy. Miten silloin toimitaan ja käyttäydytään, kun työyhteisössä on enemmän esimerkiksi avoimuutta?
Usein sovitut toimintatavat jäävät unohduksiin. Jotta näin ei kävisi, pelkkä toimintatapojen laatiminen ei riitä, vaan ne tulee ottaa aidosti käyttöön kokeilemalla ja harjoittelemalla sovittuja asioita. Jos toimintatapoihin sisältyy esimerkiksi kymmenen kohtaa, niistä jokaiselle päätetään teemaviikko, jolloin ao. kohtaan kiinnitetään erityistä huomiota. Voidaan myös arvioida yhdessä sitä, miten jokin toimintatavoista voitaisiin ottaa paremmin huomioon vaikkapa työpalaverissa. Tällöin palaverin lopuksi käydään keskustelukierros siitä, miten kyseinen toimintatapa toteutui juuri tässä palaverissa. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti myönteiseen edistymiseen.
Kun työyhteisössä on määritelty yhdessä, mitä tarkoitetaan ammatillisella käyttäytymisellä työssä, voidaan sitä vaatia kaikilta työyhteisön jäseniltä. Jos ammatillisen työkäyttäytymisen piirteitä ei ole määritelty, puuttuminen niistä poikkeamiseen on vaikeampaa. Milloin tiedetään, että ei-toivotun käyttäytymisen raja on ylitetty, jos sitä ei ole määritelty? Kun ammatillinen työkäyttäytyminen on nostettu esille keskusteluissa ja määritelty kirjallisesti, on se mahdollista nostaa esille myös perehdytyksessä.
Ammatillinen työkäyttäytyminen ennalta ehkäisee epäasiallista kohtelua. Lue esimerkkejä ammatillisen työkäyttäytymisen piirteistä Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely -julkaisun sivulta 6.
Järvinen (2018, 28–31) kuvaa ammatillisen käyttäytymisen osa-alueita muun muassa seuraavasti:
- oman työn hoitaminen vastuullisesti ja ammattieettisesti
- tuen pyytäminen ja toisten auttaminen
- kehittyminen ja oman alan aktiivinen seuraaminen
- myönteinen suhtautuminen muutoksiin
- ongelmatilanteiden käsittely työlähtöisesti ja ratkaisuhakuisesti
- tunteiden tunnistaminen ja oman toiminnan säätely
- stressinhallinta ja elämänhallinta
- avoimuus, keskinäinen luottamus sekä erilaisuuden kunnioittaminen ja hyödyntäminen
- toiminnan säännöllinen arviointi ja uudistaminen tarvittaessa.
Lue tarkemmin kirjasta: Pekka Järvinen (2018), Ammatillinen työkäyttäytyminen.
Teemme jokaisessa vuorovaikutustilanteessa tulkintoja, tietoisesti ja tiedostamatta. Siksi etenkin tärkeitä asioita kerrottaessa on hyvä varmistaa, miten toinen on ymmärtänyt kertomasi. Tämän voi tehdä pyytämällä häntä toistamaan kuulemansa tai kertomaan sen omin sanoin.
Jos olemme itse epävarmoja siitä, olemmeko ymmärtäneet jonkin asian oikein, voimme myös itse toistaa kuulemamme. Toistamisessa kannattaa pysyä mahdollisimman neutraalina ja keskittyä sanottuun asiaan.
Mikäli olet itse kuullut tai ymmärtänyt asian väärin, annat näin toiselle mahdollisuuden korjata väärinkäsityksen.
Välillä ihminen lukkiutuu omiin näkemyksiinsä. Teemme myös nopeasti kielteisiä tulkintoja tilanteesta, erityisesti jos olemme kiireisiä, väsyneitä tai kuormittuneita. Nämä voivat johtaa erimielisyyden syvenemiseen, jolloin toisen näkemyksiä tai toiveita voi olla vaikeaa huomata tai hyväksyä.
Näkökulman tietoinen vaihtaminen helpottaa erimielisyyden rakentavassa tarkastelussa. Mieti ensin, mitä itse ajattelet esille nousseesta erimielisyyden kohteesta ja mikä on vaikuttanut näkemykseesi tai mielipiteeseesi. Huomaa myös omat tunteesi, jotka liittyvät asiaan. Suhtaudu hyväksyvästi tunteisiisi, myös kielteisiin, sillä ne kertovat tarpeistasi.
Mieti sitten, mitä muita näkökulmia voisi olla. Mitä toinen mahdollisesti tavoittelee, ajattelee, tuntee ja tarvitsee? Mikä voisi olla hänen käsityksensä tilanteesta? Miten hän on reagoinut tilanteeseen? Mikä on voinut vaikuttaa hänen tapaansa toimia tai reagoida? Esimerkiksi: Mitä hän pitää tärkeänä tai mitä tarpeita hänellä voi olla asiaan liittyen? Voit pitää muistisääntönä HATTUa: Hyvän Alkuperäisen Tarkoituksen Tutkimista.
Asian pohtiminen toisesta näkökulmasta voi rauhoittaa tilannetta ja omia tulkintoja, sillä se todennäköisesti lisää ymmärrystä toisen toiminnasta ja reaktioista. Rauhoittuneempana on helpompi kuunnella ja keskustella rakentavasti.
Tunteet vaikuttavat
Erimielisyydet synnyttävät tunteita ja reaktioita. Hallitsemattomat reaktiot ja tunteet vaikeuttavat erimielisyyksien selvittämistä, ja pienestäkin asiasta voi kehkeytyä iso konflikti.
Jokainen meistä on varmasti joskus ajautunut riitaan toisen kanssa. Taustalla on useimmiten se, etteivät toiveemme tai tarpeemme ole toteutuneet riittävästi jossakin yhteydessä, esimerkiksi emme ole tulleet kuulluksi tai saamamme palvelu ei ole vastannut toiveitamme. Kun näin käy, voimme reagoida voimakkaasti tunteiden kautta. Hallitsemattomat tunnereaktiot voivat herättää vastareaktioita, kuten hyökkäys vastahyökkäyksen. Jos huomio kiinnittyy tunnereaktioihin puolin ja toisin, varsinaisen asian käsittely vaikeutuu entisestään.
Kun tunteet kuumenevat, on hyvä ottaa etäisyyttä ja antaa tilanteen rauhoittua. Rauhoittumisen jälkeen on helpompi ottaa asia puheeksi, ja se vaikuttaa myönteisesti myös ratkaisujen löytämiseen. Lisäksi kannattaa tunnistaa se, mihin voi vaikuttaa ja mihin ei voi vaikuttaa. Käytä tarvittaessa apuna Vaikuttamisen kehiä.
Ammatilliseen työkäyttäytymiseen kuuluu se, että erotamme tunteiden kokemisen ja niiden ilmaisemisen. Vaikka jokin turhauttaisi tai ärsyttäisi meitä, se ei oikeuta meitä toimimaan toisia kohtaan epäasiallisesti.
Monesti asian käsittely vaikeutuu, kun koetaan voimakkaita kielteisiä tunteita, esimerkiksi pelätään, että asian esille nostaminen pahentaa tilannetta. Etukäteen ei voikaan mitenkään varmistaa, miten asian käsittelyssä lopulta käy. Tilanteen hallitsemattomuus pelottaa. Pelko herättää tiedostamattomat minän puolustuskeinot eli defenssit, jotka ovat ainakin jossain määrin haitallisia.
Puolustuskeinojen herääminen hankaliksi koetuissa tilanteissa voi ilmetä eri tavoin:
- Pyritään keventämään huumorilla tunnelmaa ahdistavissa tai pelottavissa tilanteissa. Huomaa, että huumorin käyttö on tilanne- ja kulttuuriherkkää eikä sen avulla saa esimerkiksi vähätellä tapahtunutta epäasiallisuutta.
- Ongelma voidaan torjua, siirtää joksikin ajaksi syrjään, mutta sen olemassaoloa ei kokonaan kielletä.
- Tilanteen tai asian olemassaolo voidaan myös kieltää kokonaan. Varsinaiseen ongelman ytimeen ei tartuta, vaan tehdään näennäisiä ratkaisuja.
- Joku työyhteisön jäsenistä syyllistetään tämänhetkisestä huonosta tilanteesta tai virheistä, joihin hän ei ole ollut osallinen. Syntipukkia voidaan myös syyttää kaikista työhön liittyvistä ongelmista.
- Oma tunne tai ominaisuus heijastetaan toiseen, esimerkiksi turhautumisen aiheuttama ärtymys.
- Asia tai ihminen nähdään vain joko hyvänä tai pahana.
- Tunnereaktio siirretään, esimerkiksi korotetaan ääntä henkilölle A, vaikka on ärtynyt henkilölle B.
- Vähätellään asian merkitystä tai korostetaan asian kielteisiä piirteitä.
Tunteet voivat auttaa sinua tunnistamaan ja ymmärtämään, missä rajasi ovat ja milloin niitä on rikottu. Seuraavat esimerkit voivat kertoa siitä, että rajojasi on loukattu:
- Olet poissa tolaltasi.
- Olet jatkuvasti ärtynyt tai vihainen.
- Tunnet, että sinun tulee ”kävellä kuin kananmunan kuorilla”.
- Huomaat toistuvasti tekeväsi jotain, jota et oikeasti haluaisi tehdä.
- Välttelet kohtaamista jonkun henkilön kanssa.
- Koet, että sinut on petetty, esimerkiksi luottamustasi on käytetty väärin.
- Jokin asia pyörii mielessäsi koko ajan.
- Sinulla on epämiellyttävä tunne kehossa.
- Koet, että sinulle esitetyt pyynnöt tuntuvat enemmänkin vaatimuksilta, jopa käskyiltä.
Käyttäytymisen säätely
Hallitsemattomat tunnereaktiot vuorovaikutustilanteissa herättävät tyypillisesti varautuneisuutta, jopa pelkoa. Tunteitaan hallitseva ihminen osaa tunnistaa tunteiden takana olevia omia tarpeitaan. Hän hidastaa omia reaktioitaan, esimerkiksi nukkuu yön yli ennen vastaamista sähköpostiviestiin, jonka koki turhauttavana. Tämä auttaa hahmottamaan asiaa laajemmin ja lieventää ensireaktioita tunnetasolla.
Hyvä käytös pitää sisällään myös tilannetajun – kokonaiskuvan hahmottamisen ao. tilanteeseen vaikuttavista tekijöistä ja toiminnan tämän pohjalta sopivalla tavalla. Aina ei ole aikaa keskustella pitkään. On osattava valita oikea tapa ilmaista asia sekä etsittävä yhteinen kieli ja sopiva laajuus esittää asia. Kun kyse on vuorovaikutustilanteesta, käytettävissä oleva aika on jaettava tasapuolisesti toisten kanssa. On myös hahmotettava, mikä on olennaista tietoa käsiteltävän asian kannalta.
Kaikkiin vuorovaikutuksen vivahteisiin ei ole pakko tai kannatakaan tarttua, vaan toisen kärkevien sanojen tai reaktioiden ohittaminen voi olla joskus suurta viisautta. Työssä täytyy olla tiettyä joustavuutta kestää erilaisia näkemyksiä, eikä kukaan voi aina katsoa asioita vain omasta näkökulmastaan. On hyvä muistaa, että työssä ei olla loukkaamassa mutta ei myöskään loukkaantumassa.
Dunderfelt, T. (2016). Läsnäoleva kohtaaminen. PS-kustannus.
Forssén, M-K. & Kuusela, S. (2021). Luottamuskulttuuri – työyhteisön voimavara. Value books.
Järvinen, P. (2018). Ammatillinen käyttäytyminen. Tie onnistumiseen. Alma Talent.
Myllyviita, K. (2024). Tunne tunteesi. 1.-9. painos. Kustannus Oy Duodecim.
Rantanen, J., Leppänen, I. & Kankaanpää, H. (2020). Johda tunneilmastoa. Alma Talent.
Rauhala, I. (2021). Keskustelun voima. Otava.
Roth, P-C. & Saarenpää, J. (2020). Sudenpentujen käsikirja esimiehille. Vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset tunteet työelämässä.
Talvio, M. & Klemola, U. (2017). Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus.
Ota yhteyttä!
