Apua ristiriitatilanteisiin
Työntekijöillä ja esihenkilöillä on käytettävissään asiantuntijatahoja, joihin voi tukeutua ristiriitatilanteissa. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö, luottamusmies ja HR-henkilöstö auttavat tarvittaessa tilanteen esille nostamisessa ja käsittelemisessä.
Myös työpaikan ulkopuolisia asiantuntijoita voi hyödyntää, erityisesti omaa työterveyshuoltoa. Neuvoja saa myös palkansaaja- ja työnantajajärjestöiltä. Coacheja tai työnohjaajia kannattaa hyödyntää etenkin, jos halutaan tarkastella, miten työtä voisi sen eri osa-alueilla kehittää sujuvammaksi. Lisäksi ristiriitatilanteiden käsittelyssä voi käyttää työyhteisösovittelijoita, joita voi kouluttaa myös työpaikan sisäiseen käyttöön.
Työsuojeluvaltuutetun rooli häiriötilanteissa
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Hän perehtyy työympäristöön, työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu myös kiinnittää työntekijöiden huomiota työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä auttaa ja opastaa esimerkiksi epäkohtien esille tuomisessa.
Työn sujumisen ja työyhteisön toiminnan häiriötilanteissa työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on erityisesti
- tunnistaa itse sekä auttaa esihenkilöä ja työntekijöitä tunnistamaan häiriöille altistavia tekijöitä työjärjestelyissä ja työoloissa
- auttaa esihenkilöä ja työntekijöitä hahmottamaan ja jäsentämään häiriöön liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi yhteistyövaikeudet johtuvat usein epäselvyyksistä tehtävänkuvissa ja työprosesseissa; työsuojeluvaltuutettu voi auttaa peilaamaan, mihin mahdollisesti laajempaan ti syvempään ilmiöön pinnalle noussut häiriö mahdollisesti liittyy
- auttaa löytämään valintoja ja ratkaisuja, joita työyhteisössä voidaan tehdä itse
- neuvoa työpaikan toimintamalleissa ja käytännöissä sekä ohjata tarvittaessa eteenpäin
- ehdottaa toimenpiteitä, joilla havaittu häiriö voitaisiin poistaa tai vähentää sen vaikutusta työhön
- ehdottaa tarvittaessa työyhteisösovittelun käyttöönottoa
- seurata ja arvioida valittujen toimenpiteiden toimivuutta, riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta; jotta tämä on mahdollista, on tärkeää, että työn häiriötilanteessa työsuojeluvaltuutettuun yhteyttä ottanut henkilö kertoo valtuutetulle myös siitä, miten tilannetta on pyritty ratkaisemaan ja miten ratkaisu on vaikuttanut
- tehdä ehdotuksia työpaikan toimintamallien ja käytäntöjen kehittämiseksi
- muistuttaa tarvittaessa jokaisen velvollisuudesta ilmoittaa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle puutteellisuuksista ja epäkohdista työssä ja työoloissa
- osallistua työntekijän pyynnöstä tukihenkilönä esimerkiksi selvittämispalaveriin.
Työsuojeluvaltuutettua sitoo salassapitovelvollisuus. Työsuojeluvaltuutetun on tarvittaessa hyvä tuoda esille se, että esimerkiksi epäasiallisen kohtelun selvittämis- ja ratkaisumahdollisuuksia rajoittaa olennaisesti se, jos työnantajan tiedossa ei ole, ketä kohtaan on toimittu epäasiallisesti ja kenen koetaan näin toimineen.
Työterveyshuolto tukena ristiriitatilanteissa
Työterveyshuolto voi auttaa ristiriitatilanteen tai epäasiallisen kohtelun selvittämisessä esimerkiksi haastattelemalla tai tekemällä kyselyn taikka suunnatun työpaikkaselvityksen.
Keskustelu työterveyspsykologin kanssa voi auttaa käsittelemään tilannetta. Työterveyspsykologi voi auttaa työntekijää sanoittamaan tapahtunutta ja omia tunteita, tunnistamaan tilanteeseen vaikuttaneita tekijöitä ja tarkastelemaan tapahtumia eri näkökulmista. Keskustelu voi myös auttaa tunnistamaan itselle tyypillisiä reagointitapoja ja muuttamaan niitä vähemmän kuormittaviksi sekä ottamaan etäisyyttä tapahtuneeseen.
Tarvittaessa työterveyshuollossa voidaan tehdä työkyvyn arviointi. Siihen liittyvistä käytännöistä on yleensä sovittu tarkemmin työpaikan varhaisen tuen mallissa. Työntekijä voi itse pyytää työkyvyn arviointia perustellusta syystä. Myös työnantajalla on oikeus lähettää työntekijä työkyvyn arviointiin, jos työnantajalla on perusteltu syy olettaa, että tilanne alentaa työntekijän työkykyä. Kyseessä voi olla esimerkiksi epäasiallisen kohtelun kokemuksista aiheutuvat uni- tai keskittymisvaikeudet, jotka heijastuvat työhön. Myös tuki- ja liikuntaelinvaivat, etenkin niska-hartiaseudulla ja selässä, voivat liittyä epäasiallisen kohtelun kokemuksiin tai voimakkaisiin ristiriitoihin työssä.
Työterveyshuoltolain (17 §) mukaan työnantajalla, työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Työterveyshuollon tietoon tullut työyhteisössä ilmenevä epäasiallinen kohtelu on esimerkki tällaisesta tekijästä. Työterveyshuoltoa sitoo salassapitovelvollisuus, joten tietoja voidaan antaa vain yleisellä tasolla.
Lisätietoja
