Työajat ja hyvinvointi

Hyvä työaikasuunnittelu vähentää työn kuormittavuutta, edistää työstä palautumista ja tukee työkykyä.

• https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyoaika/

 Vuorotyön ja yötyön vaikutus terveyteen

Terveydenhuollossa tehdään paljon vuorotyötä, joka voi elämäntilanteen mukaan tarjota työntekijälle etuja lisääntyneen vapaa-ajan muodossa, mutta voi vaikuttaa haitallisesti sosiaaliseen elämään. Epäsäännöllinen työ aiheuttaa muutoksia unessa, uni-valverytmissä ja kuormittaa elimistöä.

Työaikalaissa yötyöllä tarkoitetaan kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä. Vuoro- ja jaksotyössä yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu edellä mainittuun aikaan. Yötyötä voidaan tehdä myös pääsääntöisesti. Nuorilla (alle 18-vuotiailta) työntekijöillä yötyö on pääosin kielletty.

Psyykkiset vaikutukset

• työperäiset uniongelmat, kuten univaikeudet ja väsymys
• vähäinen mielenterveyden häiriöiden lisääntymisen riski
• enemmän stressiä, hermostuneisuutta ja kroonista väsymystä etenkin yötyötä tekevillä

Fyysiset vaikutukset

• väsymyksen myötä kyky arvioida omaa toimintakykyä heikkenee ja riskinottokynnys laskee
• tarkkaavaisuus herpaantuu, ja työtapaturmariski kasvaa
• altistuminen painonnousulle, kakkostyypin diabetekselle, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille ja syöpäriskille (rinta-, eturauhas- ja paksusuolen syöpä)
• lisääntynyt keskenmenoriski ja lasten syntymäpaino on alhaisempi
• ruoansulatuselimistön oireet (närästys, vatsakivut, ilmavaivat ja mahahaavan riski) ovat yleisiä

Sosiaaliset vaikutukset

• Kokonaistyöaika, työskentelyn vuorokaudenaika ja työajan säännöllisyys vaikuttavat sosiaaliseen hyvinvointiin
• Pitkät työvuorot ja ylityöt voivat vaikuttaa ihmissuhteisiin ja harrastuksiin sekä siihen, ettei levolle jää tarpeeksi aikaa. Epäsäännöllinen työ sekä ilta- ja viikonloppuvuorot merkitsevät eritahtisuutta perheen ja muun sosiaalisen elämän kanssa, jolloin on vaikeaa suunnitella yhteistä aikaa

Vaikutusmahdollisuus omiin työaikoi­hin tukee työntekijän hyvinvointia

Työvuorosuunnittelussa otettava huomioon:

• Peräkkäisiä yövuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme).
• Peräkkäisiä aamuvuoroja on mahdollisim­man vähän (enintään kolme).
• Peräkkäisiä iltavuoroja on mahdollisim­man vähän (enintään kolme).
• Työvuorojen kiertosuunta eteenpäin (aamu, ilta, yö) on suositeltava.
• Jakson viimeisen yövuoron jälkeen on vähintään kaksi vapaapäivää.
• Jaksoa yö–aamu tulisi välttää.
• Vältetään yksittäisiä vapaapäiviä (esim. yö–yö).
• Vältetään yksittäisiä työpäiviä (-aamu–, -ilta–, -yö–).
• Peräkkäisiä työpäiviä tulee olla 5–7.
• Työvuorojen välissä tulee olla riittävästi lepoaikaa (yli 11 tuntia) palautumiseen ja virkistymiseen (työmatkat, nukkuminen, yksityisasiat).

Työterveyslaitoksen liikennevalomalli(siirryt toiseen palveluun)

Vireyden ylläpito yövuorossa

• Kun voimakas väsymys yllättää työtilanteessa, on jo työturvallisuudenkin kannalta syytä pi­tää tauko, tuulettaa työtila tai jutella työkaverin kanssa. Väsyneenä saattaa nukahtaa yllättäen.
• Ennen ensimmäisen yövuoron alkua kan­nattaa ottaa 1–2 tunnin nokoset.
• Yövuoron tauon aikana kannattaa ottaa ly­hyet nokoset (10–20 min), jos mahdollista.
• Työympäristön ja työtehtävien virikkeelli­syys auttavat pysymään vireänä.

Arkiliikkumisesta ja liikunnasta apua

• Liikunta parantaa unen kestoa ja laatua ja toimii myös erinomaisena stressin ja lievän masentuneisuuden hoitokeinona. Liikunta edesauttaa hyvinvointia parhaiten, kun liik­kumisen ajoittamisessa otetaan huomioon työvuorot:
  • Liikunta on parasta sijoittaa aamu- ja päi­vävuorojen jälkeen.
  • On syytä välttää liikuntaa juuri ennen yövuoroa.
  • Jos liikutaan yövuorojen välissä, on paras­ta ottaa nokoset ennen seuraavan yövuo­ron alkua.
  • Raskasta liikuntaa kannattaa välttää 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Aikuisten liikkumisen suositus(siirryt toiseen palveluun)