Suun terveydenhuollon työperäisiä riskejä
Työhön liittyvä tartuntariski edellyttää erityistä huolellisuutta potilastyöskentelyssä. Pyörivistä instrumenteista, ilma-vesiruiskusta ja ultraäänilaiteesta muodostuvat aerosolit korostavat aseptisen työskentelyn merkitystä.
Suun terveydenhuollon yksikkö on vaativa ympäristö tartuntojen torjunnan kannalta.
- Toimintatavat on suunniteltava sellaisiksi, että kaikkien potilaiden hoitaminen ja potilaalle hoidossa käyminen on turvallista
- Kaikki suun terveydenhuollon toimenpiteet tehdään bakteereilla kontaminoituneessa ympäristössä
- Suun terveydenhuollon toimenpiteet ovat puhtausastevaatimukseltaan erilaisia, lisäksi puhtausluokka voi vaihtua kesken potilaskäynnin
- Monet suun terveydenhuollossa käytetyistä välineistä ovat teräviä/pistäviä ja siksi on tärkeää omaksua turvalliset työskentelytavat
Fyysisiä kuormitustekijäitä hammashoitotyössä ovat työn fyysinen raskaus ja yksipuolisuus, toistotyö sekä hankalat työasennot
- staattiset ja hankalat asennot kuormittavat erityisesti niska-hartiaseutua ja yläraajoja
- käsillä tehtävässä tarkkuustyössä tarvitaan ajoittain paljon sormien puristusvoimaa. Työskentelykäteen kohdistuva rasitus on yhteydessä sormien ostoartriitin paikallistumiseen, joten monotonisia työtehtäviä tulisi välttää
- Kehittyneet hoitomenetelmät ja teknologia helpottavat työn tekemistä, mutta eivät ole poistaneet hammashoitotyön vaatimaa tarkkaa keskittymistä ja staattista lihastyötä ja että työasennot ovat yksipuolisia.
- Hammaslääkäreillä, -hoitajilla ja -teknikoilla on todettu tutkimuksissa oireita, jotka viittaavat sormihermojen vaurioihin: sormien pistelyä, puutuneisuutta ja kipua. Käsien tuntoaistin heikkeneminen todettiin viiden vuoden työskentelyn jälkeen.
Ergonomiassa huomioitavaa
- työtuolin ja potilastuolin muotoilu sekä niiden riittävät säätömahdollisuudet
- toimivan potilastuolin ominaisuuksia ovat muun muassa ohut ja esteetön selkänoja, säädettävä päätuki ja irrotettava niskatyyny, liikkuva jalkatukiosa sekä hammaslääkärin ja -hoitajan säädettävissä olevat tuolin säätölaitteet
- suun terveydenhuollon toimintaa on myös vaihtuvissa ympäristöissä, erilaiset pop up-vastaanotot ja liikkuvat palvelut ovat tätä päivää. Näihin liittyy erilaisia ergonomisia haasteita mm. erilaisten raskaiden laukkujen kantamista ja nostamista
Kemiallinen altistus on jokapäiväistä hammashoitotyössä. Muovikemikaalien ja luonnonkumien aiheuttamat ihottumat ja hengitysyliherkkyydet ovat lisääntyneet. Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan yli puolet allergisista kosketusihottumista oli suun terveydenhuollon hoitohenkilökunnalla. Heillä ja hammaslääkäreillä on suurin riski Suomessa saada työperäinen allergia.
- Pääosin kemikaaleille altistutaan hengitysteitse tai ihon kautta
- Hampaiden paikkauksessa käytettävät aineet sisältävät metakrylaatteja, jotka voivat aiheuttaa iholle päästessään herkistymistä ja allergiaa. Tämän vuoksi on tärkeää käyttää oikeanlaisia suojakäsineitä
- Akrylaatit voivat esiintyä ilmassa kaasumaisessa muodossa tai orgaanisena pölynä. Pitkäaikainen hengitysteitse altistuminen saattaa aiheuttaa työperäisen astman.
Melu on suun terveydenhoitotyössä yksi kuormitustekijä hammaslääkärin vastaanotolla. Melutaso voi olla noin 65 dB, kun tehoimua ja turbiiniporaa tai ultraäänilaitetta käytetään. Suoranaisesti hammashoitotyöstä aiheutuneita kuulovaurioita ei ole pystytty osoittamaan, mutta melu saattaa olla huomattava stressitekijä. Hammaskiven poistolaitteen ja joidenkin vanhojen porien melutaso työskentelyn aikana on jopa 80 dB (A).
Hammashoitohenkilöstö voi joutua käyttämään kuulonsuojaimia, jos melualtistus nousee yli raja-arvojen. Melu ja ääniympäristö -sivustolta(siirryt toiseen palveluun) löytyvät tarkemmat raja-arvot.
Psykososiaalinen kuormitus ja stressi on lisääntynyt hammashoitotyössä työtahdin kiristyttyä ja vaikutusmahdollisuuksien vähentyessä.
- hammashoitajien huonot vaikutusmahdollisuudet johtuivat siitä, että työtä tehtiin hammaslääkärin työtahdin mukaan
- hammaslääkäritkään eivät voineet täysin päättää omasta työtahdistaan, koska hoitoaikoja antavat varauskirjalle myös muu hammashoitohenkilöstö
- potilaalle varatut hoitoajat saattavat olla liian lyhyet
- Hyvään ammattitaitoon vaikuttavat oma tietotaito ja myönteinen, kannustava ja suvaitseva toimintatapa työyhteisössä
- Toimivassa työyhteisössä on tärkeää positiivisen ja negatiivisen palautteen anto ja saanti hyvässä hengessä
Työparityöskentely suun terveydenhuollossa
- Työtä tehdään fyysisesti lähekkäin kliinisten toimenpiteiden aikana, sillä nelikäsityöskentely on ergonomisesti paras tapa toimia
- Nelikäsityöskentely on tärkeää hammashoitotyössä paitsi hoidon sujuvuuden, myös työhyvinvoinnin kannalta, sillä sen avulla voidaan vähentää hammaslääkärin ja hammashoitajan työstä aiheutuvaa fyysistä kuormitusta
- Fyysisen läheisyyden lisäksi työparityöskentely suun terveydenhuollossa vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta työparin kanssa
- on melko tavallista, että työparin polvet koskettavat toisiaan potilastuolin alla ja toimenpiteet saattavat kestää pitkiäkin aikoja kerrallaan
- Nelikäsityöskentelyn tarkoituksena on vähentää työn fyysistä kuormittavuutta ja sujuvuutta siten, ettei toimenpidettä suorittavan hammaslääkärin tarvitse nostaa katsettaan potilaan suusta, vaan hammashoitaja ojentaa hänelle tarvittavat instrumentit, pyyhkii hammaslääkärin kädessä olevaa instrumenttia puhtaaksi esimerkiksi paikkausmuovista, käyttää tehoimua ja monitoimiruiskua pitääkseen operoitavan alueen suussa kuivana ja puhtaana ja taatakseen hammaslääkärille mahdollisimman hyvän näkyvyyden alueeseen
- Kun hoitotoimenpiteitä tehdään pareittain nelikäsityötä toteuttaen, pystyy hammaslääkäri keskittymään tarkkuutta vaativiin hoitotoimenpiteisiin ja säilyttämään näkyvyyden operoitavaan alueeseen suussa
Suuhygienistien ja hammashoitajien yksintyöskentely:
- Yksintyöskentelyn vuoksi mahdollisuus pikaiseen avun saantiin voi olla rajoitettu
- Yksintyöskentelyyn voi liittyä ilmeinen haitta tai vaara myös väkivallan uhan takia
- Yksintyöskentely sinänsä saattaa lisätä väkivallan uhkaa joissakin työtehtävissä
- Yksintyöskentely voi lisäksi olla työn psykososiaalinen kuormitustekijä
Lyhytaikainenkin yksintyöskentely tai työntekijän sosiaalinen tai fyysinen eristäminen työyhteisössä saattaa aiheuttaa haitallista työkuormitusta, etenkin jos tilanteeseen liittyy myös muita kuormitustekijöitä.