Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Suun terveydenhuollon yksikkö on vaativa ympäristö tartuntojen torjunnan kannalta.

Fyysisiä kuormitustekijäitä hammashoitotyössä ovat työn fyysinen raskaus ja yksipuolisuus, toistotyö sekä hankalat työasennot

Ergonomiassa huomioitavaa

Kemiallinen altistus on jokapäiväistä hammashoitotyössä. Muovikemikaalien ja luonnonkumien aiheuttamat ihottumat ja hengitysyliherk­kyydet ovat lisääntyneet. Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan yli puolet allergisista kosketusihottumista oli suun terveydenhuollon hoitohenkilökunnalla. Heillä ja hammaslääkäreillä on suurin riski Suomessa saada työperäinen allergia.

Melu on suun terveydenhoitotyössä yksi kuormitustekijä hammaslääkärin vastaanotolla. Melutaso voi olla noin 65 dB, kun tehoimua ja turbiiniporaa tai ultraäänilaitetta käytetään. Suoranaisesti hammashoitotyöstä aiheutuneita kuulovaurioita ei ole pystytty osoittamaan, mutta melu saattaa olla huomattava stressitekijä. Hammaskiven poistolaitteen ja joiden­kin vanhojen porien melutaso työskentelyn aikana on jopa 80 dB (A).

Hammashoitohenkilöstö voi joutua käyttämään kuulonsuojaimia, jos melualtistus nousee yli raja-arvojen. Melu ja ääniympäristö -sivustolta(siirryt toiseen palveluun) löytyvät tarkemmat raja-arvot.

Psykososiaalinen kuormitus ja stressi on lisääntynyt hammashoitotyössä työtahdin kiristyttyä ja vaikutusmahdollisuuksien vähentyessä.

Työparityöskentely suun terveydenhuollossa

Suuhygienistien ja hammashoitajien yksintyöskentely:

Lyhytaikainenkin yksintyöskentely tai työntekijän sosiaalinen tai fyysinen eristäminen työyhteisössä saattaa aiheuttaa haitallista työkuormitusta, etenkin jos tilanteeseen liittyy myös muita kuormitustekijöitä.