Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Säteilyn lääketieteelliseen käyttöön liittyy erityisesti työnantajan velvollisuus

Alle 18-vuotiastatyöntekijää ei saa il­man työsuojelupiirin poikkeuslupaa käyttää esimerkiksi potilaan kiinni pitämisessä kuva­usten aikana, mikäli altistutaan säteilylle.

Säteilyasetuksessa 1143/1998 määrite­tään säteilyn enimmäismäärä, jolle säteilyn parissa työskentelevät saavat altistua.

Säteilysuojelukoulutus ja kelpoisuus

Työnantaja vastaa, että jokaiselle säteilytyötä tekevälle työtekijälle järjestetään tarvittava perehdytys toimipaikkakohtaisiin säteilysuojelumenettelyihin. Käytännössä perehdytyksen hoitaa yleensä kyseisessä paikassa toimiva säteilyturvallisuusvastaava.

Työnantajan on huolehtii, että jokainen säteilytoimintaan osallistuva työntekijä saa säteilysuojelun täydennyskoulutusta vähintään viiden vuoden jaksoissa. Määrä ja sisältö määräytyvät sen mukaan, millaisesta työstä on kyse. Saatu koulutus pitää dokumentoida.

Turvallisuuslupa ja velvoitteet

Säteilyn käyttöön tarvittavan turvallisuus­luvan myöntää Säteilyturvakeskus. Turval­lisuusluvassa nimetään ionisoivan säteilyn lääketieteellisen käytön turvallisuudesta vas­taava johtaja, jonka on huolehdittava muun muassa henkilökohtaisen annostarkkailun (dosimetri) järjestämisestä ja annoskirjanpi­dosta. Säteilyaltistuksen seurannasta, annos­ten rekisteröinnistä ja henkilöannosmittarin sijoituspaikasta on Säteilyturvakeskus anta­nut ST-ohjeen 1.6 (Säteilysuojelutoimenpi­teet työpaikalla).

Isotooppitutkimuksissa käytetään hyväksi lyhytikäisiä radioaktiivisia lääkeaineita eli radioisotooppeja. Isotooppitutkimuksilla voidaan selvittää elinten toiminnan ja aineenvaihdunnan muutoksia.  Tiettyjä sairauksia (esim. syöpätaudit, kilpirauhasen liikatoiminta) voidaan hoitaa radioaktiivisilla aineilla. Isotooppien käsittelyssä (laimentamishuo­neissa ja potilaalle annostelussa), kulje­tuksessa ja varastoinnissa on noudatettava annettuja ohjeita.

  • Tarpeetonta oleskelua esimerkiksi laimennus- tai säilytystiloissa tulee välttää
  • Aineiden kulkeutuminen vaatteissa tai jalkineissa muihin tiloihin estetään käyttämällä suojavaatetusta

Rauhattoman asiakkaan/potilaan tai lapsipotilaan ku­vauksissa tulee käyttää avustajina muita kuin röntgenosastolla työskenteleviä, jotta heidän altistumistaan voidaan vähentää. Tällöin tulee huolehtia ns. kiinnipitäjän asianmukaisesta opastamisesta sekä suojaamisesta.

Infrapunasäteilyä käytetään kehon pintaläm­pöhoidossa.

  • Pääasialliset haittavaikutukset kohdistuvat hoidettavaan henkilöön kehon lämpökuormituksen lisääntymisenä sekä mahdollisina paikallisina palovammoina.
  • Silmät ovat erityisen arat IR-säteilylle, koska säteily pystyy läpäisemään silmän mykiön.
  • Sarveiskalvo ja etukammioneste absorboivat lähes kaiken aallonpituudeltaan 1 400 nm ylittävän säteilyn.

Työntekijän kannalta tär­keintä on sijoittaa IR-säteilyä tuottava laite siten, että työntekijä ei joudu oleskelemaan suoraan lampun vaikutuskohteessa.

Ultraääni on väliaineessa etenevää mekaa­nista värähtelyä, jonka taajuus on suurempi kuin ihmisen kuulokyvyn ylärajaa vastaava taajuus eli noin 16 000 Hz.

  • Ultraäänen avulla pystytään tutkimaan kudosten ja elinten rakennetta ja liikkeitä, koska suurtaajuiset ääniaallot heijastuvat eri tavalla erilaisista kudosrakenteista.
  • Ultraäänilaitteiden käyttö on yleistä kätilöiden työssä.
  • Lääketieteellisessä diagnostiikassa ultraäänitutkimus antaa yleensä ainakin yhtä hyvät tulokset kuin röntgentutkimus mutta ilman ionisoivan säteilyn haittavaikutuksia.

Hammashuollossa hampaan valokovetteisten muovipaikkojen kovettamiseen on käytetty jo pitkään ultraviolettivaloa, joka on aallonpi­tuudeltaan 450 nm (ns. sininen valo). Voimakas UV-säteily voi aiheuttaa silmän sidekalvojen tulehduksen, jonka oireina ovat kirvely ja turvotus muutaman tunnin kulut­tua altistuksesta. Oireet poistuvat itsestään viimeistään kahden vuorokauden kuluttua.

Suojaus

  • Pitkäaikainen UV-B-altistus voi lisätä silmän linssin vaurioitumisalttiutta. Silmät on syytä suojata UV-säteilyltä henkilönsuojaimilla
  • Ihon sarveiskerros on melko hyvä suoja UV-säteilyä vastaan. Pitkäaikainen UV-säteilyaltistus lisää kuitenkin ihosyöpään sairastumisen riskiä.
  • Tiloissa, joissa käytetään ajoittain UV-säteilyä (esim. steriloitaessa), UV-säteilyn käytöstä tulee ilmoittaa toimenpidehuoneen ulkopuolella olevalla merkkivalolla.

Lasertek­niikkaa käytetään myös laboratorioiden tutkimuslaitteissa, muun muassa partikkelie­rottelussa.

Lasersäde voi aiheuttaa pysyviä vaurioita osuessaan äkillisesti silmään, koska silmän sulkeutumisreaktio ei ole riittävän nopea estämään lasersäteen vahingollista polttovai­kutusta.

Terveydenhuollossa käytettävien laserlait­teiden käyttöä koskevat turvallisuusmääräyk­set on säädetty valtioneuvoston päätöksessä laserlaitteista ja niiden tarkastuksista (489/1995).

Työnanta­jan tulee huolehtia, että

  • laserlaitteiden käyttäjät ja niiden käyttöalueella työskentelevät saavat turvallisuuden kannalta välttämättömät ja ajan tasalla olevat tiedot laitteiston ominaisuuksista, käytöstä, varoitusmerkeistä, henkilökohtaisen suojautumisen tarpeesta sekä muista vaadittavista varotoimenpiteistä
  • on järjestelmällinen menettely työssä käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden käytön yhteydessä syntyneiden vaaratilanteiden arvioimiseksi, seuraamiseksi ja ilmoittamiseksi.