Toimistotyö, mobiili- ja etätyö sosiaalialalla
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on työtehtäviä, jotka tehdään toimisto-olosuhteissa. Toimisto- ja asiantuntijatyön työsuojelussa korostuu fyysisen, psykososiaalisen ja kognitiivisen kuormittumisen hallinta. Hyvin suunniteltu, terveellinen ja turvallinen toimistotyöympäristö tukee organisaation perustehtävää ja työprosesseja sekä edistää hyvinvointia työssä.
Teknologia tarjoaa apua ja helpotusta, mutta vaatii niin työntekijöiltä kuin asiakkailta sopeutumista uudenlaisia osaamisvaatimuksia sisältäviin toimintatapoihin. Uudenlaista osaamista vaaditaan esimerkiksi etätapaamisissa tai etäkonsultaatioissa, sähköisissä asiointipalveluissa ja täyttäessä sähköisiä hakemuksia sekä lääkkeenannostelijarobotin käyttämisessä.
Mobiilisovelluksien käyttö sosiaalialalla on yleistynyt mm. ikääntyneille suunnattujen palvelujen osalta. Osa asiakkaista asuu pitkien liikenneyhteyksien päässä tai heidän liikkumisensa on vaikeaa, jolloin mobiilityöskentely mahdollistaa asiakkaiden ohjaamisen uudella tavalla. On kuitenkin otettava huomioon se, että osa sosiaalialan asiakkaista saattaa tarvita myös avustusta etäpalveluihin tarkoitettujen välineiden käytössä selviytyäkseen arjessaan. Tämä tulee huomioida etäpalveluita asiakkaalle suunniteltaessa ja henkilöstöresursseissa. Sosiaalialan asiakkaat saattavat tarvita yhä enemmän avustusta tietopalveluiden käytössä ja ohjauksessa selviytyäkseen arjestaan.
Sosiaalialalla kirjaamistyöhön kuluvan ajan, ajan käytön suunnittelu ja toteutusympäristön valinta ovat tärkeitä. Sosiaalialan työyhteisöissä pitää sopia yhteisistä kirjaamiskäytänteistä. Työntekijöiden on tehtävä tarvittavat kirjaukset tietoturvallisesti työnantajan ohjeita noudattaen.
Etätyö on tapa organisoida työtä, jota voitaisiin tehdä myös työnantajan tiloissa.
Tyypillisesti etätyö tapahtuu kotona, kakkosasunnolla tai etätyökeskuksessa. Etätyö voi olla tilapäistä, säännöllistä tai kokoaikaista. Työlainsäädäntöä sovelletaan myös etätyöhön.
Etätyön suurimmat hyödyt ovat työn ja ajankäytön tehostuminen sekä yksityiselämän tarpeiden huomioon ottaminen. Erityisesti monitoimitiloissa työskentelevät usein arvostavat sitä, että keskittymistä vaativat tehtävät voi tehdä etänä. Etätyön tekeminen vaatii suunnittelua
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on tehty perinteisesti vähän etätyötä työn luonteensa vuoksi. Koronapandemia on lisännyt etätyön mahdollisuuksia joissain tehtävissä kuten ohjaus ja neuvontapalveluissa sekä joissain johtotehtävissä. Etätyöstä ei ole erillistä lainsäädäntöä.
Etätyö edellyttää kykyä itsensä johtamiseen, koska työntekijälle on siirtynyt suurempi vastuu huolehtia työympäristönsä turvallisuudesta, lepoaikojen pitämisestä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisesta.
Etätyössä tärkeää:
- etätyösopimuksen laatiminen
- tasapuolisuuden huomioon ottaminen
- perehdytyksen kehittäminen: turvallisuus, ergonomia, vakuutusturva
- säännölliset toimistopäivät ja etäpäivät
- hyvät kokouskäytännöt
- säännölliset keskustelut esimiehen kanssa
- sosiaalisen median mahdollisuudet käyttöön
- ajankäytön suunnittelu ja seuranta
- tavoitettavuudesta sopiminen
- suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen
Työnantajalla on rajallinen mahdollisuus valvoa työolosuhteita tai seurata työaikaa ja kuormittumista etätyössä, joten työturvallisuuden hallintaan on syytä kehittää hyviä yhteistyökäytäntöjä työpaikalla.
Sosiaalinen media sosiaalialalla
Sosiaalinen media tarjoaa sosiaalialalla mahdollisuuden julkiseen viestintään ja mahdollisuuden tehdä positiivista rakenteellista vaikuttamistyötä. Tällä tarkoitetaan yhteiskunnallisten epäkohtien tuomista julkiseen keskusteluun ja tiedoksi päätöksentekijöille. Tällä hetkellä käytettyjä kanavia on muun muassa Facebook, blogit, X, Instagram ja Whatsapp.
Useiden organisaatioiden viestintäohjeistuksessa suhtaudutaan myönteisesti työntekijöiden osallistumiseen julkiseen keskusteluun – myös sosiaalisessa mediassa. Työpaikoilla on käytävä yhteinen keskustelu ja laadittava yhteiset pelisäännöt sosiaalisen median käytölle niin asiakastyössä kuin myös muussa ammatillisessa viestinnässä. Työntekijän tulee muistaa lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa-ajallakaan hän ei saa levittää työnantajastaan virheellistä tietoa.
Ammatillisen roolin tiedostaminen on tärkeää sosiaalisen median käytössä. Asiakkaisiin liittyviä asioita ei saa jakaa eikä niistä saa keskustella sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median käyttö on vielä uusi asia sosiaalialan työvälineenä ja esimerkiksi lasten ja nuorten kohtaamisessa se voi tuoda uusia mahdollisuuksia. Tietosuojasyistä asiakkaiden kohtaaminen esimerkiksi pikaviestisovelluksilla ei ole aina mahdollista.
Häirintä sosiaalisessa mediassa koskettaa eri alojen työpaikkoja. Sosiaalialalla somehäirinnällä ja erityisesti maalittamisella pyritään usein painostamaan tai muuten vaikuttamaan kohteena olevan työntekijän tai viranhaltijan päätöksentekoon. Maalittaminen on häirinnän ilmiö, joka voi ilmetä esimerkiksi suorana tai epäsuorana uhkailuna henkilöön tai hänen läheisiinsä. Somehäirintään työpaikalla sovelletaan pääsääntöisesti samoja ohjeita kuin muissakin häirintätilanteissa. Työpaikan oman riskiarvion perusteella ohjeita tarkennetaan tai laaditaan erilliset ohjeet some- ja verkkohäirintään varautumiseksi. Toimintamalli kannattaa rakentaa työyhteisössä niin ennakoinnin, häirintätilanteessa toimimisen kuin jälkihoidonkin osalta