Työajat ja hyvinvointi sosiaalialalla
Hyvä työaikasuunnittelu vähentää työn kuormittavuutta, edistää työstä palautumista ja tukee työkykyä.
Vuorotyön ja yötyön vaikutus terveyteen
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään paljon vuorotyötä, joka voi elämäntilanteen mukaan tarjota työntekijälle etuja lisääntyneen vapaa-ajan muodossa, mutta voi vaikuttaa haitallisesti sosiaaliseen elämään. Epäsäännöllinen työ aiheuttaa muutoksia unessa, uni-valverytmissä ja kuormittaa elimistöä.
Työaikalaissa yötyöllä tarkoitetaan kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä. Vuoro- ja jaksotyössä yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu edellä mainittuun aikaan. Yötyötä voidaan tehdä myös pääsääntöisesti. Nuorilla (alle 18-vuotiailta) työntekijöillä yötyö on pääosin kielletty.
Psyykkiset vaikutukset
- työperäiset uniongelmat, kuten univaikeudet ja väsymys
- vähäinen mielenterveyden häiriöiden lisääntymisen riski
- enemmän stressiä, hermostuneisuutta ja kroonista väsymystä etenkin yötyötä tekevillä
Fyysiset vaikutukset
- väsymyksen myötä kyky arvioida omaa toimintakykyä heikkenee ja riskinottokynnys laskee
- tarkkaavaisuus herpaantuu, ja työtapaturmariski kasvaa
- altistuminen painonnousulle, kakkostyypin diabetekselle, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille ja syöpäriskille (rinta-, eturauhas- ja paksusuolen syöpä)
- lisääntynyt keskenmenoriski ja lasten syntymäpaino on alhaisempi
- ruoansulatuselimistön oireet (närästys, vatsakivut, ilmavaivat ja mahahaavan riski) ovat yleisiä
Sosiaaliset vaikutukset
- Kokonaistyöaika, työskentelyn vuorokaudenaika ja työajan säännöllisyys vaikuttavat sosiaaliseen hyvinvointiin
- Pitkät työvuorot ja ylityöt voivat vaikuttaa ihmissuhteisiin ja harrastuksiin sekä siihen, ettei levolle jää tarpeeksi aikaa. Epäsäännöllinen työ sekä ilta- ja viikonloppuvuorot merkitsevät eritahtisuutta perheen ja muun sosiaalisen elämän kanssa, jolloin on vaikeaa suunnitella yhteistä aikaa
Pitkissä työvuoroissa (yli 8 tuntia) on tärkeää ottaa huomioon seuraavia asioita, että:
- vuorojärjestelmä on suunniteltu siten, että uupumisen kertyminen vältetään eli vuorojen väliin jää tarpeeksi aikaa palautumiseen
- pitkä vuoro sopii työn luonteeseen
- tauotus on riittävää
- poissaolot hoidetaan riittävällä varahenkilöstöllä
- vaikutukset kuormittumiseen huomioidaan
Lisäksi jaksamisen kannalta on tärkeää:
- joka päivä riittävän pitkä ja hyvin nukuttu uni
- riittävän pitkä lepo viikoittain tai viikonloppuvapaat
- vuosilomat ja muut vapaat työstä irrottautumiseen
Vireyden ylläpito yövuorossa
- Kun voimakas väsymys yllättää työtilanteessa, on jo työturvallisuudenkin kannalta syytä pitää tauko, tuulettaa työtila tai jutella työkaverin kanssa. Väsyneenä saattaa nukahtaa yllättäen.
- Ennen ensimmäisen yövuoron alkua kannattaa ottaa 1–2 tunnin nokoset.
- Yövuoron tauon aikana kannattaa ottaa lyhyet nokoset (10–20 min), jos mahdollista.
- Työympäristön ja työtehtävien virikkeellisyys auttavat pysymään vireänä.
Arkiliikkumisesta ja liikunnasta apua
- Liikunta parantaa unen kestoa ja laatua ja toimii myös erinomaisena stressin ja lievän masentuneisuuden hoitokeinona. Liikunta edesauttaa hyvinvointia parhaiten, kun liikkumisen ajoittamisessa otetaan huomioon työvuorot:
- Liikunta on parasta sijoittaa aamu- ja päivävuorojen jälkeen.
- On syytä välttää liikuntaa juuri ennen yövuoroa.
- Jos liikutaan yövuorojen välissä, on parasta ottaa nokoset ennen seuraavan yövuoron alkua.
- Raskasta liikuntaa kannattaa välttää 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Vaikutusmahdollisuus omiin työaikoihin tukee työntekijän hyvinvointia
Hyvässä työvuorosuunnittelussa toteutuvat lakien sekä virka- ja työehtosopimusten velvoitteet, taloudelliset ja tuotannolliset seikat, eri työntekijöiden yksilölliset tarpeet sekä terveys- ja turvallisuusseikat. Työntekijöiden osallistuminen omaan työvuorosuunnitteluunsa, ns. yhteisöllinen työvuorosuunnittelu helpottaa työn ja henkilökohtaisen elämän yhteen sovittamista. Hyvät vaikutusmahdollisuudet lisäävät työhyvinvointia, vähentävät sairauspoissaoloja ja pienentävät riskiä joutua ennenaikaisesti työkyvyttömäksi.
Yhteisöllisessä työvuorosuunnittelussa huomioitavia asioita
- lähtökohtana on työn organisoinnin toimivuus ja töiden sisältö
- suunnittelu perustuu selkeään prosessiin, miten suunnittelu etenee
- esihenkilön tehtävänä on tukea ja ohjata henkilöstöä työvuorosuunnittelussa
- työntekijät sitoutuvat siihen, että saadaan valmis ehdotus työvuoroluetteloksi
- vastuu lopullisesta työvuoroluettelosta on aina työnantajan edustajalla
Työvuorosuunnittelussa otettava huomioon:
- Peräkkäisiä yövuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme).
- Peräkkäisiä aamuvuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme).
- Peräkkäisiä iltavuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme).
- Työvuorojen kiertosuunta eteenpäin (aamu, ilta, yö) on suositeltava.
- Jakson viimeisen yövuoron jälkeen on vähintään kaksi vapaapäivää.
- Jaksoa yö–aamu tulisi välttää.
- Vältetään yksittäisiä vapaapäiviä (esim. yö–yö).
- Vältetään yksittäisiä työpäiviä (-aamu–, -ilta–, -yö–).
- Peräkkäisiä työpäiviä tulee olla 5–7.
- Työvuorojen välissä tulee olla riittävästi lepoaikaa (yli 11 tuntia) palautumiseen ja virkistymiseen (työmatkat, nukkuminen, yksityisasiat).