Psykososiaalinen työkuormitus sosiaalialalla
Psykososiaaliset tekijät liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Ne voivat olla myönteisiä voimavaratekijöitä tai haitallisia kuormitustekijöitä.
Sosiaalialalla työhön liittyy paljon myönteisiä piirteitä eli voimavaroja. Voimavarat voivat olla hyvin erilaisia eri elämäntilanteessa ja työuran eri vaiheessa. Niiden tunnistaminen ja vahvistaminen parantavat työntekijän hyvinvointia. Työn voimavaratekijät voivat vähentää työn kuormitusta tai sen haitallisuutta.
Sosiaalialan henkilöstö on hyvin sitoutunutta työhönsä, mikä voi johtaa kuormittumiseen. Työpaikan toiminnan tavoitteita pidetään tärkeinä, ja niiden toteutumiseen ollaan valmiita panostamaan.
Sosiaalialan tyypillisiä psykososiaalisia kuormitustekijöitä
- työmäärä (liiallinen/liian vähäinen)
- asiakas/potilastyö (liikaa asiakkaita/potilaita, liian vähän työntekijöitä, moniongelmaiset ja haastavat asiakkaat/potilaat,)
- henkilöstöpula ja työntekijä vaihtuvuus
- painostavat ja uhkaavat asiakkaat, väkivallan uhka ja väkivalta
- häirintä ja epäasiallinen käytös (asiakkaat, kollegat, yhteistyöverkostot)
- tunnevaltainen työ (myötätuntouupumus, liika tunnollisuus)
- aikapaine, päätökset oltava ajallaan
- jatkuvat työn keskeytykset
- asiantuntijatyö – autonomiavaje
- ammattieettiset ristiriidat
- työsyrjintä
Esihenkilön on tehtävä ennaltaehkäiseviä toimia työntekijän terveyttä uhkaavan kuormittumisen vähentämiseksi. Lisäksi esihenkilön on tarkkailtava työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä ja ryhdyttävä toimiin haitallisen työkuormituksen poistamiseksi tai vähentämiseksi. Esihenkilön voi olla vaikea tunnistaa työntekijän kuormittumista, joten on tärkeää, että työntekijä ottaa asian puheeksi esihenkilön kanssa ennen kuin kuormitus vaikuttaa työntekijän terveyteen.
Kuormitustekijöiden tunnistamiseen käytettäviä työkaluja
- Vaarojen selvittäminen ja arviointi, turvallisuushavainnot
- Työtapaturma-analyysit
- Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset, yleinen tai kohdennettu
- Työterveyshuollon raportit, esimerkiksi sairauspoissaolot, tiedot terveystarkastuksista ja työkykyarvioista. Huom! Salassapito.
- Työilmapiirikartoitus, fiilismittari tai muut henkilöstökyselyt
- Hankesuunnitelmat, isompien projektien suunnitelmat
- Kehitys- ja työurakeskustelut, kuormituskeskustelut
- Osaamiskartoitukset
- Työvuoroluettelo, työaikakirjanpito, työajanseuranta
- Työpaikan sisäisten asiantuntijoiden havainnot ja asiakirjat
Haitallisen psykososiaalisen kuormituksen arvioinnissa tarvitaan työterveyshuollon asiantuntemusta, koska arviointi edellyttää riittäviä tietoja työn kuormitustekijöiden vaikutuksista terveyteen. Se, miten työntekijät kuormittuvat, voi vaihdella suuresti yksilötasolla.
Kuormitustekijöiden tunnistaminen -> Kuormittumisen arviointi -> Yhteinen käsittely ja toimenpiteet
Keinoja psykososiaalisen kuormituksen hallintaan
- arvioidaan omaa toimintaa ja ajatusmallejaan kriittisesti
- arvioidaan työn organisointia työyhteisössä
- keskustellaan uusien tehtävien hoitamisesta työyhteisössä
- luodaan turvallinen työympäristö
- tunnistetaan työn palkitsevat tekijät; kun työhön liittyy riittävästi palkitsevia tekijöitä, jaksetaan tavoitteen saavuttamiseksi ponnistella