Nuorten työhyvinvointi

Jo nuorena on tärkeää oppia työskentelemään terveyttä ja hyvinvointia edistäen. Tälle sivulle olemme koonneet erityisesti 16–34-vuotiaille nuorille aikuisille ja heidän työnantajilleen hyödyllistä tietoa työhyvinvoinnista.

Työhyvinvoinnilla tarkoitamme turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työ koetaan mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Työ tukee elämän kokonaisuutta. 

Nuoret ovat meidän ja työpaikkojemme tulevaisuus, ja me tarvitsemme heistä jokaisen. Ensikokemus vaikuttaa siihen, millaisen kuvan nuori saa työelämästä sekä valitsemastaan ammatista ja työpaikasta. Tämä taas vaikuttaa siihen, kokeeko nuori valinneensa oikein ja haluaako hän jäädä alalle. 

Nuoret kertovat työyhteisön ja työn merkityksestä

Nuorten työhyvinvoinnin tukeminen

Työterveyslaitoksen Onnistuneesti työuralle -hankkeessa kehitettiin menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla työpaikat voivat tukea nuorten työhyvinvointia.

Keinot nuorten työhyvinvoinnin tukemiseen voidaan tiivistää kolmeen suositukseen:

1. Vahvista nuoren pystyvyyden tunnetta.
2. Tue nuoren tunnetta työn hallinnasta.
3. Kulje uraa aloittavan työntekijän rinnalla.

Pystyvyyden tunteella tarkoitetaan työntekijän uskoa omiin kykyihinsä. Kun nuori saa myönteistä palautetta onnistumisistaan ja oppii tunnistamaan vahvuuksiaan, hänen pystyvyyden tunteensa kasvaa. Esihenkilö ja työyhteisö voivat auttaa nuorta tunnistamaan vahvuuksia, joista hän ei välttämättä vielä itsekään ole tietoinen.

Työn hallinnan tunteella tarkoitetaan työntekijän kokemusta siitä, että työt sujuvat ja työtehtävät ovat sopivan vaativia. Mitoittamalla työ oikein ja huolehtimalla siitä, että työrooli on selkeä, lisätään työn hallinnan tunnetta. Uraansa aloittavalle työntekijälle on hyvä tarjota tehtäviä, jotka antavat kokemuksen työssä pärjäämisestä.

Nuoren työntekijän rinnalla kulkeminen perustuu läsnäoloon, kannustamiseen ja riittävän tukeen. Nuorille työntekijöille voidaan esimerkiksi tarjota mahdollisuuksia verkostoitua ja työskennellä kokeneempien kanssa. Valmiuksia toimia vaikeissa työtilanteissa voidaan parantaa harjoittelemalla niissä toimimista etukäteen.

Suomalaisen työelämän laatu nuorten näkökulmasta

Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain julkaisema Työolobarometri mittaa palkansaajien kokemaa työelämän laatua.   

Vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna nuorimman ikäryhmän arviot omasta työkyvystä suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin ovat muuttuneet negatiivisempaan suuntaan. Barometrin nuorin ikäryhmä, 18–34-vuotiaat, koki hieman muita useammin työnsä henkisesti raskaaksi. Vuonna 2021 alle 35-vuotiaista palkansaajista 85 prosenttia arvioi työkykynsä olevan melko tai erittäin hyvä. Vuonna 2022 osuus painui 78 prosenttiin. 

Työolobarometrissa kysyttiin myös, kuinka usein vastaajat kokivat työssään työuupumuksen neljää keskeistä oiretta: kroonistunut väsymystä, kyynistymistä, keskittymisvaikeuksia ja tunteiden hallinnan vaikeuksia. Edellisvuoteen verrattuna työuupumus on hieman lisääntynyt nuorimmalla ikäryhmällä (18–34-vuotiaat), naisilla, työntekijäammateissa toimivilla sekä kuntien palkansaajilla. 

Työuupumuksen lisäksi työolobarometrissa kysyttiin haitallisen stressin kokemisesta. Se määritellään seuraavasti: ”Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi, tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä.” Edellisvuoteen verrattuna työuupumus ja stressi lisääntyi nuorimmilla (18–34-vuotiailla), työntekijöillä ja alemmilla toimihenkilöillä sekä kunnissa työskentelevillä. Nuorimmassa ikäryhmässä, 18–34-vuotiailla, niiden osuus, jotka kokivat työnsä erittäin merkitykselliseksi, putosi edellisvuodesta (34 % -> 26 %). 

Nuorimmat palkansaajat arvioivat esihenkilötyötä myönteisimmin. He ovat selvästi keskimääräistä enemmän täysin samaa mieltä siitä, että työpaikalla työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti (52 %) ja tietoja välitetään avoimesti (41 %). He myös arvioivat muita ikäryhmiä myönteisemmin työpaikan luottamuksellisesta ilmapiiristä sekä siitä, pystytäänkö työpaikalla käsittelemään ja ratkaisemaan ristiriitoja. 

Nuoret Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen valossa 

• Nuorten aikuisten työhyvinvointi on edelleen muita heikompaa ja heikentynyt entisestään.  
• Nuorilla on vanhempia enemmän kyynistyneisyyttä työssä ja se on myös kasvussa.  
• Kohonnut työuupumuksen riski ja todennäköinen työuupumus koskevat niin nuoria kuin iäkkäämpiäkin.  

• Nuorilla vähemmän itsenäisyyttä, arvojen yhteensopivuutta ja pystyvyyskokemuksia, mutta enemmän toiveikkuutta.  
• Nuoria kuormittaa kasvava tunnetyö ja työtehtävät, joita ei koeta riittävän haastaviksi.  
• Alle 36-vuotiaista jo noin joka kolmas on harkinnut työpaikan vaihtoa usein.  

Kuinka nuoret voivat julkisen alan työssä?

Viimeisimmän julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen mukaan nuorten työntekijöiden työhyvinvointi on laskenut. Kunta-alan alle 30-vuotiaista työntekijöistä 45% on kohdannut työssään väkivaltatilanteita ja nuorilla työntekijöillä on eniten mielenterveydellisistä syistä sairauspoissaoloja. Nuorten työntekijöiden työtapaturmissa tulee useimmin vammoja käsiin, jalkoihin, selkään ja silmiin. Nuorten työntekijöiden perehdytys työpaikan työsuojeluohjeisiin ja turvalliseen työskentelyyn on ensi arvoisen tärkeää.

Kunta-alalla työskentelevien 18 – 29 -vuotiaiden työhyvinvointi on joiltain osin notkahtanut viimeisen vuosien 2018-2020 välillä. Nuorten työhyvinvoinnissa on havaittavissa huolestuttavia piirteitä myös valtion ja kirkon työpaikoilla.  

Vaikka noin 90% julkisten alojen nuorista kokee työnsä merkitykselliseksi, on yhä harvempi kunnalla ja valtiolla työskentelevä nuori valmis suosittelemaan työpaikkaansa tuttavalleen. 

Nuorten kokemus henkisestä työkyvystään on aiempina vuosina ollut ikäluokkien parhaimmistoa, mutta vuonna 2020 henkinen työkyky on laskenut muiden ikäryhmien tasolle sekä kunta-alalla että valtiolla. 

Nuorten työntekijöiden mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet 

Mielenterveys on noussut nuorten työntekijöiden keskeiseksi työkykykysymykseksi. Ilmiö näkyy sairauspoissaoloina, hakeutumisena työterveyshuollon vastaanotolle mielenterveyssyistä sekä laajana julkisena huolena.  Kun nuoret työntekijät hakevat erilaisten elämänhaasteiden takia apua työterveyshuollosta, heidän oireensa kehystetään usein masennukseksi tai ahdistukseksi. 

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa mielenterveyden haasteita nostivat esiin esimerkiksi työpaikkojen niukat resurssit ja toisaalta mielenterveyskäsitteen laajentuminen: nuoret sukupolvet katsovat monia asioita mielenterveyden kautta.  

Nuorten tyypilliset työtapaturmat vältetään hyvällä perehdytyksellä

Kokemukset ensimmäisistä työsuhteista ovat merkityksellisiä. Perehdytyksen avulla uudet työtehtävät tulevat tutuksi ja pystymme työskentelemään itsenäisesti työyhteisön jäsenenä. Työturvallisuusasiat tulee omaksua ensimmäisestä työsuhteesta alkaen. Jokaisella on oikeus saada perehdytystä ja opastusta työtehtäviinsä.

Vastuu perehdytyksestä ja osaamisen varmistamisesta on aina esihenkilöllä, vaikka joku muu toteuttaisi sen käytännössä. Nuoren työntekijän perehdytykseen ja opastukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varata siihen riittävästi aikaa.

Viidessä blogikirjoituksessa kerrotaan nuorten tapaturmista ja niiden ennaltaehkäisystä.

Alle 18-vuotiaiden työturvallisuus

Lainsäädännössä nuorella työntekijällä tarkoitetaan alle 18-vuotiasta. Työ ei saa vahingoittaa nuoren terveyttä tai kehitystä eikä haitata hänen koulunkäyntiään. Nuoren työn opastus ja työn valvonta on toteutettava erityisen hyvin.

Linkkejä Työturvallisuuskeskuksen aineistoihin nuorten ja heidän työpaikkojensa tueksi

Muita hyödyllisiä linkkejä

Ota yhteyttä

Sari Aksberg

Erityisasiantuntija

sari.aksberg@ttk.fi

050 564 0743

Katso profiili

Sivustoa rakennetaan osana kuntien ja hyvinvointialueiden toimialaryhmän Nuoret työntekijät ja työsuojelun ja -terveyden perusasiat -hanketta

Julkaisija:

Työturvallisuuskeskus

Julkaisuvuosi:

2024

Toimialat:

Kaikille aloille yhteiset aiheet Kunnat ja hyvinvointialueet

Julkaisumuodot:

Digijulkaisu

Kielet:

suomi