Myymälätyön ergonomia ja apuvälineet

Ergonomia on tärkeä osatekijä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä. Tässä julkaisussa tarkastellaan myymälätyön keskeisiä työtehtäviä ergonomian näkökulmasta. Opas soveltuu uuden työntekijän perehdyttämiseen ja kertaukseksi myymälätyön ammattilaisille, työnopastajille, esimiehille, työterveyshuolloille sekä työsuojeluhenkilöstölle.

Ergonomia, mitä se on ja miksi se on tärkeää?

Ergonomian tarkoituksena on muokata työtä ja työympäristöä vastaamaan ihmisen luontaisia ominaisuuksia ja rajoituksia. Tarkoituksena on ehkäistä työperäisiä vaivoja ja sairauksia sekä edistää työ- ja toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Hyvä työergonomia vähentää työn haitallista kuormittavuutta ja tekee työstä sujuvampaa.

Työpaikan ergonomiaa koskevia säännöksiä löytyy työturvallisuuslaista. Ergonomia
perustuu lainsäädännön lisäksi erilaisiin standardeihin, joilla työstä ja työympäristöstä pyritään rakentamaan mahdollisimman turvallinen ja toimiva.

Työnantaja huolehtii, että ergonomiset seikat ja kuormitustekijät otetaan huomioon jo työympäristön ja työmenetelmien suunnitteluvaiheessa ja tarvittavat työ- ja apuvälineet hankitaan. Kuormitustekijät tunnistetaan osana vaarojen arviointia ja työterveyshuollon työpaikkaselvitystä. Työtä ja työympäristöä parannetaan jatkuvasti yksilölliset edellytykset huomioon ottaen. Työntekijät perehdytetään ergonomisiin työtapoihin.

Työnantajan on otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat vaatia yksilöllisiä tukitoimenpiteitä. Erityisen tärkeää on ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamisen tuki.

Hyvään ammattitaitoon kuuluu hyvän työergonomian hallinta.

Myymälätyössä esiintyviä tyyplillisiä oireita

• Niska-hartiaseudun oireet
• Selkäoireet
• Käden ja ranteen oireet
• Silmäoireet

Selkärangan rakenne ja toiminta

Ihmisen selkäranka koostuu 24 nikamasta. Nikamat kiinnittyvät toisiinsa nivelsiteillä ja lihaksilla sekä jänteillä. Nikamanylä- ja alapuolella on välilevy. Välilevyt vaimentavat ja mukailevat selkärangan liikkeitä. Välilevyssä ei ole omaa verenkiertoa, vaan se saa tarvitsemansa ravinteet ympäröivistä kudoksista. Paino ja kuormitus jakautuvat selän
eri osille lannerangan alaosan kuormittuessa kuitenkin eniten, koska se kantaa kehon painon ja liikkuu eniten.

Selkärangan S-muotoinen ryhti sallii selän hyvän liikkumisen, joustavuuden ja suojaa nikamia, välilevyjä ja muita kudoksia vaurioitumiselta. Selkäranka muodostaa myös vahvan suojarakenteen sen sisällä kulkevalle selkäytimelle ja siitä lähteville hermoille. Vahvat ja joustavat lihakset auttavat säilyttämään selän normaalin ryhdin ja tukevat rankaa. Näitä lihaksia ovat syvät ja pinnalliset vatsalihakset, suuret ja pienet selkälihakset sekä nivelsiteet.

Pukeutuminen ja työjalkineet

Työvaatteet

Kylmyys kuormittaa elimistöä ja heikentää fyysistä toimintakykyä. Kehon jäähtyminen muuttaa lihasten koordinaatiota. Kylmän vaikutukset riippuvat siitä, mitkä kehon osat jäähtyvät ja kuinka paljon. Työtilanteissa tavallisinta on käsien ja jalkojen jäähtyminen. Sormien jäähtyminen heikentää hienomotoriikkaa. Jäähtymisestä on haittaa töissä, joissa tarvitaan dynaamista lihastyötä eli näkyviä liikkeitä. 

Vaihteleviin työoloihin voi varautua tarkoituksenmukaisella pukeutumisella. Viileässä ja vetoisessa työkohteessa alus- tai väliasussa on hyvä olla korkea kaulus tai erillinen kauluri ja vetoa estävät hihan- ja lahkeidensuut. Lämmin takki, käsineet, päähine, lämpimät varrelliset sukat ja umpinaiset työjalkineet ovat tarpeen viileässä tai kylmässä pidempään työskennellessä.

Työkäsineet

Kevyet työkäsineet suojaavat käsiä kolhuilta, lialta, kosteudelta ja haavoilta. Käsineiden tulee olla hyvin käteen istuvat ja otetta tukevat. Niitä on hyvä käyttää useissa työtehtävissä.

Työjalkineet

Hyvillä työjalkineilla voidaan vähentää selän ja jalkojen haitallista kuormittumista sekä tapaturmavaaraa. Hyvät työkengät ovat oikean kokoiset, jalkaa tukevat, joustavat ja myötäilevät eivät hierrä eivätkä hankaa. Niissä on askelvaraa vähintään ½ cm ja korkoa 2-4 cm sekä anatomisesti muotoillut sisäpohjat ja iskua vaimentavat, pitävät kumipohjat. Kantaremmit ja varvassuoja lisäävät turvallisuutta. Turvajalkineita on käytettävä, mikäli työsturvallisuusriskien arviointi sitä edellyttää.

Työ-, apu- ja suojavälineet

Kaupan alalla käytetyimpiä työvälineitä ovat:

• Turvaveitsi – pidä ranne suorana työskennellessäsi ja vaihda veitsen terä riittävän usein.
• Hinnoittelukone ja teippikone – pidä ranne suorana ja käytä koko yläraajaa työskennellessäsi.
• Käsiskanneri – käytä molempia käsiä vuorotellen ja pidä ranne keskiasennossa.
• Tiedonkeruupääte tilausten tekoon ja inventointiin – pidä ranne suorana ja hartiat rentona työskennellessäsi. Vältä yläraajan pitämistä vaaka-asennossa ja hartiatason yläpuolella.
• Teippi – kun teippaat pieniä tuotteita, kuten meikkikyniä, käytä molempia käsiä työn tekemiseen ja vältä ranteiden kieputusta.
• Tuotteiden hälytinlaite (häly)- kiinnitä hälytinlaite työtason päällä, mikäli mahdollista.

Apu- ja suojavälineitä tulee käyttää aina kun työtehtävä sitä vaatii. Käytä eri työtehtäviin niihin parhaiten soveltuvia apuvälineitä. Kaupan alalla yleisimmät apuvälineet ovat

• rullakko
• pumppukärry
• tasokärry
• tavaransiirtovaunu
• ostoskärry
• turvajakkara eli norsunjalkajakkara
• tikkaat
• työkäsineet – suojaaminen ihottumilta, hygienia, parempi tartuntaote.

Turvalliset ja ergonomiset työtavat

• Säädä työpisteesi ja työtuolisi.
• Pidä huolta työpisteesi järjestyksestä ja siisteydestä.
• Käytä eri tilanteisiin sopivia työasentoja ja -liikkeitä.
• Työskentele molemmilla käsillä ja käytä myös heikompaa kättä kaikissa työtehtävissä.
• Suorita nostot ja siirrot vaihdellen työskentelysuuntaa.
• Käytä työhön sopivaa apuvälinettä aina kun työtehtävä sitä vaatii.
• Pyydä tarpeen vaatiessa apua työtehtäviisi muilta ja tarjoa sitä oma-aloitteisesti myös työkavereillesi.
• Elvyttävät työn vastaliikkeet ja tauotus kuuluvat työpäivään.
• Työpäivän on hyvä olla mahdollisuuksien mukaan sisällöltään vaihteleva.

Tuotteen turvallinen nosto ja siirto

Nostaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota selän hyvään asentoon. Selkä on luonnollisessa asennossa, eikä kierry turhaan. Nostot tulee tehdä käyttäen koko vartaloa, ponnistamalla jalka- ja pakaralihasten avulla alhaalta ylös. Painoa voi myös siirtää jalalta toiselle raskaita taakkoja käsitellessä. Myymälässä on usein painavia tuotteita, joiden esillepano sekä siirtäminen on parasta tehdä pareittain.

Turvalliseen nostamiseen vaikuttavia tekijöitä

Työntekijä

• Sukupuoli – naisten nostovoima on keskimäärin noin 60 prosenttia miesten nostovoimasta.
• Ikä – fyysinen toimintakyky alenee iän mukaan, mutta muutoksia voidaan hidastaa säännöllisellä liikunnalla.
• Pituus ja paino – nostajan oma paino voi olla merkittävä lisäkuorma nostosuorituksessa. Pituus voi lisätä nostokuormitusta – erityisesti raajoissa, kun otteen etäisyys tuotteeseen lisääntyy.
• Lihasvoima -hyvä lihaskunto parantaa nostojen turvallisuutta ja vähentää nostotyön kuormittavuutta.
• Kokemus ja nostotekniikka – harjoitus ja oikean nostotekniikan käyttö vähentävät kehon turhaa kuormittumista.

Taakka

• Taakan paino, koko ja muoto – nämä kolme tekijää vaikuttavat noston suorittamiseen.
• Taakan sijainti/paikka – mitä kauempana taakan painopiste on vartalosta nostettaessa ja siirrettäessä, sitä suurempi on kehon kuormitus ja tapaturmariski.

Nostojen määrä

• Väsymys heikentää hallittua lihastoimintaa nostojen aikana.

Ympäristö ja nostopaikka

• Vuodenaikojen vaihtelut, lämpötila, kosteus, liukas/epätasainen alusta ahtaat ja sekaiset tilat saattavat rajoittaa hyvän nostotekniikan käyttöä.

Turvallisia toimintatapoja

• Ylätason nostoissa parityöskentely on suositeltavaa.
• Työasento pysyy hyvänä ja selän kuormitus vähenee, kun hyllytät alatasoille toispolviseisonnassa tai istuen.
• Alhaalta nostaessa ota käyntiasento, koukista polvia ja nosta taakka lähelle vartaloa.

Rullakon käsittely

• Siirtäessäsi rullakkoa, tarkista, että kääntyvät renkaat ovat lähinnä sinua. Rullakkoa ei tule koskaan vetää perässä tai sivulla yhdellä kädellä, vaan sitä kuljetetaan edessä työntämällä.
• Tuodessasi rullakon myymälään, työnnä se mahdollisimman lähelle hyllyjä, joihin tuotteet tulevat.
• Jos purettavia laatikoita on useita, voit purkaa ensimmäiset hartiatasossa tai sen alapuolella suoraan rullakosta.
• Voit myös kasata laatikoista pinon hyllyn eteen, josta hyllytys on helpompaa ja hartiatasossa työskentely mahdollista.
• Rullakoita koottaessa koontiliuska helpottaa rullakoiden niputtamista ja vähentää tarvetta voimankäyttöön.

Hyllytys

• Hyllyttäessä tuotteita perushyllyyn on tärkeää muistaa tasainen työrytmi.
• Ota kunnon ote tuotteesta, ei parin sormen pinsettiotetta.
• Kiinnitä hyllyttäessäsi huomiota myös ranteiden sekä olkanivelten asentoihin, sillä nivelet ja lihakset kuormittuvat turhaan, mikäli yläraajasi ovat kiertyneessä tai jännittyneessä asennossa.

Kenkien ja vaatteiden esillepano

• Kenkien esillepano kuormittaa erityisesti käden pieniä niveliä ja hartioita.
• Paperitollojen poisto kengistä ja ripustusnipsujen kiinnitys kannattaa tehdä molempikätisesti. Työskentele mikäli mahdollista työtasoa käyttäen tai istuen, tuotteita sylissä pitäen.
• Kannattaa vältä turhaa tuotteiden kannattelua ja työskentelyä ilmassa.

• Kuljeta vaatteet myymälään ripustusrekissä tai kyynärvarren päällä, sylissä kantaen tai kärryllä. Henkarien roikuttaminen sormissa rasittaa ja kipeyttää turhaan sormien ja ranteiden niveliä.
• Kun laitat tai otat vaatteita ylhäällä sijaitsevista piikeistä,käytä aina kun mahdollista tarkoitukseen suunniteltua piikkipäistä keppiä. Vähennät silloin turhaa niska- hartiaseudun ja selän kuormitusta.
• Pukeutumisen osastolla keppi on hyvä pitää lähellä, jotta se löytyy aina tarvittaessa nopeasti esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa.

Työskentely kassalla ja asiakaspalvelupisteellä

Työskentely kassalla kuormittaa niskaa, hartioita, selkää ja yläraajoja. Linjakassalla työhön liittyy raskaiden taakkojen käsittelyä, kuten perunasäkkien tai virvoitusjuomapakkausten nostelua ja siirtelyä. Työ on luonteeltaan toistotyötä, jossa kuormitus ja rentous vuorottelevat. Linjakassalla tuotteiden skannaaminen vie yli puolet työajasta ja on huomattava kuormitustekijä. Tavaratalokassalla kuormittavia työvaiheita ovat tavaroiden nostelu pois ostoskorista ja käsiskannerin käyttö. Korttien vetäminen lukijalaitteessa kuormittaa ranteita ja sormia.

Kassatyössä voi altistua kylmälle ja vedolle, koska työpisteet sijaitsevat usein ulko-ovien läheisyydessä. On suositeltavaa päivittäin vaihtaa mahdollisuuksien mukaan kassapistettä toisen kätisyyden kassaan.

Asiakaspalvelupisteessä ja itsepalvelukassoilla työ on pääsääntöisesti seisomatyötä, jolloin hyvien työjalkineiden merkitys korostuu. Haitallista kuormitusta voi vähentää esimerkiksi työkierrolla tai istahtamisjakkaroilla. Vaihtoehdoista voi keskustella esihenkilön kanssa.

Työn tauotus ja vastaliikkeet

Tauotus kuuluu työpäivään. Tauotuksella ehkäistään fyysinen ja henkinen
väsymys ja työvire pysyy hyvänä koko vuoron ajan. Mahdollinen työkiertotuo vaihtelua päivään ja muutosta yksipuoliseen kuormitukseen. Elvyttävät vastaliikkeet piristävät ja palauttavat rasituksesta. Elvyttäviä vastaliikkeitä voi tehdä asiakkaiden väleissä mikrorauoilla sekä muilla tauoilla ja työpäivän jälkeen. Seuraavissa kuvissa esitetään hyviä malliliikkeitä.

Taukojumppaa työn lomaan

Hyvinvointi

On tärkeää, että työntekijä huolehtii hyvinvoinnistaan. Tällöin jaksaa työskennellä paremmin, olla hyvällä mielellä ja voimia jää myös vapaa-ajalle. Hyvinvointia voi edistää tauottamalla työtä sopivilla työn vastaliikkeillä, ruokailemalla säännöllisesti ja monipuolisesti, liikkumalla riittävästi, kuuntelemalla kehon tuntemuksia ja puuttumalla oireisiin ajoissa sekä ottamalla esihenkilön kanssa puheeksi mahdollisia työhön liittyviä epäkohtia ja haitallisen kuormittumisen tuntemuksia.

Ergonomiavinkkejä myymälätyöhön

Ergonomiaa ja apuvälineiden käyttöä ohjaavia lakeja ja asetuksia

Työturvallisuuslaki (738/2002)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

10 § Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Ellei niitä voida poistaa, tulee arvioida myös niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskien arviointi toteutetaan yhteystyössä työnantajan, työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshenkilöstön kanssa ja siinä on totettava huomioon myös yksilölliset ja erityisesti kääntymiseen liittyvät tekijät.

Riskien arvioinnin vaiheet

• työn vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen
• työn vaara- ja haittatekijöiden poistaminen tai
• työn vaara- ja haittatekijöiden merkityksen arviointi työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle
• korjaustoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus ja seuranta.

12 § Työympäristön ja työmenetelmien sekä työvälineiden käyttöä suunnitellessaan työnantajan on huolehdittava työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä.

13 § Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset.

15 § Työnantajan on hankittava annettava työntekijöiden käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi.

18 § Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita, työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta sekä mahdollisuuksien mukaan käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

19 § Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa, työmenetelmissä, koneissa tai muissa työvälineissä havaitsemistaan puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

21 § Työntekijän tulee työnantajalta saamiensa käyttö- ja muiden ohjeiden mukaisesti sekä muutenkin ammattitaitonsa ja työkokemuksensa mukaisesti käyttää oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita.

24 § Työvälineiden tulee olla ergonomisia, eikä niiden käyttö saa aiheuttaa terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta.

• Tarvitaan riittävä tila työn tekemiseen ja mahdollisuus vaihdella työasentoa.
• Työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein.
• Käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, ellei niitä voida välttää tai keventää apuvälinein.
• Toistorasituksen aiheuttama haitta vältetään tai pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä.

Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993)(siirryt toiseen palveluun)

Työnantajan velvollisuudet

• tehdä järjestelyt tai annettava työntekijän käyttää apuvälineitä, jotta taakkoja ei tarvitse siirrellä käsin
• arvioida työn turvallisuus- ja terveysolosuhteet
• työpisteiden järjestely siten, että nostot ja siirrot ovat mahdollisimman turvallisia
• ryhtyä toimiin erityisesti selkävaurioiden välttämiseksi
• varmistaa työntekijöiden opastus ja ohjaus sekä tieto vaaratekijöistä.

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Työterveyshuoltolaki (1383/2001)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

• työpaikkaselvitykset terveystarkastukset
• toimenpide-ehdotukset
• ohjeet ja neuvot
• osatyökykyisen työntekijän työssä selvitymisenseuranta
• työkykyä ylläpitävä toiminta

Julkaisija:

Työturvallisuuskeskus, palveluryhmä

Sisältö:

Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskus, Kristian Turklin Kesko Oyj

Julkaisuvuosi:

2024

Toimialat:

Yksityiset palvelualat

Aiheet:

ergonomia työhyvinvointi työturvallisuus työympäristö

Julkaisumuodot:

Digijulkaisu

Kielet:

suomi