Yhteisen työpaikan turvallisuus tehdään yhteistyöllä
Selvityksessä oli mukana eri kokoisia työpaikkoja ja organisaatioita yksityiseltä palvelualalta, kuljetus- ja logistiikka-alalta, teollisuudesta sekä kunnista ja hyvinvointialueilta. Yhteisellä työpaikalla selvityksessä tarkoitettiin työpaikkoja, joissa toimijoina on useamman kuin yhden työnantajan työntekijöitä. Tavoitteena oli haastattelujen avulla saada tietoa jo tehdyistä toimivista ratkaisuista ja hahmottaa myös tulevaisuuden näkymiä työsuojeluyhteistyön kehittämiseksi. Selvityksen toteuttivat Oulun Yliopiston tutkijat Arto Reiman ja Päivi Kekkonen.
Selvityksen mukaan hyvä yhteistyö yhteisellä työpaikalla koostuu ainakin seuraavista osa-alueista:
- Yhteiset käytännöt: Yhteisellä työpaikalla on usein vakioidut käytännöt liikkumisesta, suojavarusteista, työvaatteista ja liikenneturvallisuudesta. Työturvallisuuden varmistamiseksi työpaikoilla järjestetään myös yhteisiä perehdytyksiä esim. turvallisuuskävelyn muodossa. Turvallisuuskävelyillä on parhaimmillaan kaikki yhteisen työpaikan toimijaryhmät mukana ja samassa yhteydessä on mahdollista opettaa turvallisuutta. Yhteisellä alueella työskentelyyn voidaan myös vaatia ns. alueturvatentin suorittamista ja voimassa olevaa Työturvallisuuskorttia.
- Hyvä tiedonkulku: Tiedonkulku on olennainen osa toimivaa yhteistyötä yhteisellä työpaikalla. Tärkeänä tiedonkulkukanavana nähtiin eri toimijoiden yhteinen digitaalinen työympäristö, josta löytyy kaikki tärkeä tieto, ja jonka kautta yritykset voivat jakaa kaikkia koskevaa tietoa alueen yrityksille ja urakoitsijoille. Tiedon kulkuun on käytössä myös sähköpostilistat, viestiyhteisöt, väestöhälyttimet ja tekstiviestit. Tekniset ratkaisut ja sovellukset ovat tärkeitä, mutta ilman yhteistä keskustelua ne jäävät irrallisiksi. Säännölliset palaverit ovat tärkeä tiedonkulkukanava ja niissä tieto kulkee myös epämuodollisesti molempiin suuntiin.
- Yhteisöllisyys: Yhdeksi teemaksi yhteisen työpaikan työturvallisuuden hallinnassa nostettiin yhteisöllisyys, joka tulee siitä, että asioista keskustellaan ja tehdään yhdessä. Tähän mahdollisuuksia tarjoavat mm. arkinen kanssakäyminen, yhteiset taukotilat, yhteiset tapahtumat ja messut, alueen yritysten yhteinen yhdistys sekä palaverit eri toimijoiden kesken.
Työsuojeluyhteistyö on tulevaisuudessakin sekä taloudellinen, imagollinen että inhimillinen kysymys.
Selvityksessä työpaikat kertoivat myös ajatuksiaan siitä, miten työpaikoilla varaudutaan muuttuvan työelämän tuomiin mahdollisiin haasteisiin työsuojeluyhteistyössä.
- Yhteisen työpaikan eri toimijoiden yhteinen vaarojen tunnistaminen ja arviointi nähtiin hyvänä ajatuksena. Myös yhteisiä perehdytysvideoita kaivattiin lisää.
- Tietoisuuden lisääminen yhteisen työpaikan työsuojelurooleista ja -vastuista nähtiin myös tärkeänä. Työturvallisuuteen voisi myös olla oma viestintäsuunnitelmansa.
- Monikulttuurisessa yhteisössä yhteisen turvallisuuskulttuurin luominen on tärkeää
- Kieli ja kulttuuri monipuolistuvat, mikä tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Työturvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan työntekijöiden kielitaitoa vastaavaa koulutusta ja ohjeita. Yhteinen kieli on myös turvallisuustekijä.
- Tulevaisuudessa suurissa hankkeissa on entistä useampia toimijoita, jolloin töiden yhteensovittamisen rooli kasvaa entisestään. Toiminnan saaminen standardisoidummaksi työturvallisuuden osalta on mahdollisuus.
- Eri toimijoiden väliset sähköiset järjestelmät tarjoavat uusia mahdollisuuksia esim. perehdyttämiseen, turvallisuushavaintojen raportointiin, työn suunnitteluun sekä työlupien ja dokumenttien hallintaan. Yhteisiä palavereita tarvitaan jatkossakin, sillä keskustelu on tärkeää suuren tietomäärän keskellä sekä sitouttamisen näkökulmasta.
- Pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä työnantajalla on usein eniten osaamista, jolloin helposti puhutaan liianvaikealla tasolla yhteistyökumppaneiden kanssa. Sen, jolla on kehittynein turvallisuuskulttuuri, tulisi tunnistaa millä tasolla puhutaan ja mukauttaa sitä yhteistyökumppaneille sopivaksi.
Vaikka selvityksessä kartoitettiin työsuojeluyhteistyötä eri toimialojen työpaikoilla, ovat siinä esille tulleet hyvät käytänteet hyödynnettävissä kaikilla toimialoilla. Selvitystä tullaan hyödyntämään strategiaohjelman eri vaiheissa, kun työpaikkojen työsuojelun tueksi tuotetaan yhteistoimintamalleja, työkaluja ja koulutusta.
Vastuullista työsuojeluyhteistyötä -strategiaohjelman ohjausryhmä:
Markus Alopaeus, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, ohjausryhmän puheenjohtaja
Taru Reinikainen, Ammattiliitto Pro, ohjausryhmän varapuheenjohtaja
Marjaana Walldén, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Merja Hyvärinen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Eija Kemppainen, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
Kimmo Lehtinen, Satamaoperaattorit ry
Pasi Ritokoski, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
Työturvallisuuskeskus:
Jarna Savolainen, asiakkuus- ja kehitysjohtaja
Tuomas Wuorikoski, strategia- ja kehitysjohtaja
Mikko Kuivalainen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja
Sari Aksberg, erityisasiantuntija
Kirjoittaja
